Kirkasotsainen mies

Villa 31, Buenos Aires.

Tänä vuonna G20 kokous pidettiin Argentiinassa Buenos Airesissa. Ensimmäistä kertaa kokous järjestetään Latinalaisessa Amerikassa. Alun perin kokous oli maailman 20 rikkaimman valtion rikkaimpien liikemiesten kokous, jossa järjesteltiin pääasiassa talous- ja rahoitusjärjestelmiä koskevia asioita. Ryhmä perustettiin 1999 Berliinissä. Ajan myötä ryhmä on politisoitunut ja nykyään siihen kokoontuu  maailman  rikkaimman19 valtion ja EU:n päämiehet. Ryhmä edustaa 85 prosenttia maailman taloudesta. Ryhmän kokoontumisia ovat aina seuranneet suuret mielenosoitukset, joissa voi olla satoja tuhansia mielenosoittajia. Niin myös tälläkin kertaa. Tosin kokoontumiseen osallistujat tuskin näkivät heitä, koska kokousalue oli hyvin eristetty. Absurdeinta on se, että kokousalue sijaitsi aivan erään maailman kuuluisimman köyhyysalueen vieressä. Villa 31 nimellä tunnetulla slummialueella asuu yli 3 miljoonaa ihmistä (tarkkaa lukua ei kukaan tiedä) valtavassa köyhyydessä. Heidän määränsä kasvaa yhä. Suuri osa asukkaista ei pysty tyydyttämään edes perustarpeitaan. Siis maailman rikkaimmat ihmiset ja maailman eräät köyhimmistä ihmisistä kohtaavat toisensa ihan vierekkäin. Tosin näillä rikkailla ihmisillä ei ole edes mitään haluja...

Buenos Aires 30.11.2018 G20 vastainen mielenosoitus

Kokous alkoi vähän sekavissa merkeissä. Maailmalla ehkä yksi huomattavimmista kysymyksistä oli tapaavatko Venäjän presidentti Putin ja Donald Trump toisensa kokouksen aikana. Trump sekoili kysymyksen ympärillä viimeiseen asti sanoen välillä tapaavansa välillä kieltäytyen tapaamasta. Viime tingassa hän kieltäytyi tapaamisesta. Tähän vaikutti 30.11. mm. Erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtamassa Venäjä-tutkinnassa se, että Trump yritti saada Moskova-bisnesten yhteydessä rakennettua Moskovaan Trump Toweria 2016. Toisin sanoen samaan aikaan kun Trump kampanjoi presidenttiehdokkuudestaan hänen bisnesimperiuminsa yritti salassa saada Moskovaan pilvenpiirtäjän.  Tietenkin Trump on kiistänyt tämän. Tämä liittyy tähän Yhdysvalloissa käymässä olevaan sisällissotaan Trumpia vastaan. Toinen Trumpin esittämä syy liittyy Ukrainan ja Venäjän Kertsinsalmen konfliktiin. Mutta monien mielestä Trump todellinen syy on se, että hän yksinkertaisesti pelkää Venäjän presidentti Putinia ja hänen tapaamistaan. Sen verran huonot kokemukset hänellä oli Helsingin tapaamisesta. Putin veti häntä, kuin pässiä narusta. Trump joutui tuolloin  kotimaassaan valtavan painostuksen alaiseksi.

Noin viikko sitten kysyttiin presidentti Putinilta, haluaako hän tavata Trumpin kokouksen aikana. Putin vastasi, että hänen mielestään on aivan yhdentekevää tapaavatko he toisensa. Hän suhtautuu tapaamiseen avoimin mielin, mutta ne lupaukset, joita Trump teki Helsingissä eivät yksikään pitäneet paikkaansa. Hän petti ne kaikki. Miksi siis tavata henkilö, jonka kanssa ei voi sopia mistään? Tosin maailma tuntuu odottavan suuria tältä tapaamiselta. Joten jos tapaaminen tulee hän on valmis tapaamaan Trumpin. Suhtautukaamme siis asioihin avoimin mielin. Putin on valmis dialogiin milloin tahansa. Maailmalla tuntuu olevan enemmän odotuksia tapaamisesta, kuin Venäjällä.

Tämä oli Trumpin ensimmäinen Latinalaisen Amerikan vierailu vaikka elää ihan vieressä. Putin on vieraillut siellä aikaisemminkin. Theresa May oli myös Brittiläisen pääministerin ensimmäinen vierailu Argentiinassa Argentiinan sodan 1982 (Falklandin sota) jälkeen. Alkuhämmennyksiin kuului, että Saksan Angela Merkelin kone hajosi ennen sen pääsyä perille, joten hän joutui käyttämään tavallista reittikonetta ja myöhästyi alkuseremonioista. Monet puhuvat, että tämä oli Merkelin tahallinen teko, koska hän ei halunnutkaan osallistua alkuun ja varsinkaan tavata Trumpia. Toisaalta Ranskan presidentille Emmanuel Macronille tapahtui hämmennys hänen saapuessaan Buenos Airesiin. Häntä vastaanottamassa ei ollutkaan ketään virallista tahoa, vaan hän joutui tervehtimään pelkästään kenttähenkilökuntaa. Moni piruili, että näillä oli keltaiset asut, kuten parhaillaan suurissa Macronin vastaisissa mielenosoituksissa olevilla Ranskassa.

Ranskan presidentti Macronilla vastassa ei ollut virallista vastaanottoa.

Kokouksen aluksi pitivät BRICS maat oman kokouksensa. BRICS maihin kuuluu Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Tämä oli varmaan suurin taloudellinen ryhmä kokouksessa. Tämän jälkeen oli vasta yhteisen valokuvauksen vuoro. Sen jälkeen pitivät oman kokouksensa kolme maailman vaikutusvaltaisinta jäsentä, jos Yhdysvaltoja ei oteta lukuun. Venäjän Vladimir Putin, Intian Narendra Modi ja Kiinan Xi Jinping kokoontuivat suljettujen ovien takana. Näillä kolmella valtiolla on yhä kasvava ja voimistuva asema maailmassa. Tämä on tärkeää maailman tasapainottamisen kannalta, varsinkin erilaisten sanktioiden takia. Samaan aikaan Trump solmi vapaakauppasopimukset Kanadan ja Meksikon kanssa. Putin tapasi sitten kahdestaan Kiinan Xi Jinpingin neuvottelussa, jossa sovittiin mm. ainakin kahdesta tapaamisesta. Xi Jinping vierailee Venäjällä ensi vuoden alussa. Toinen tapaaminen on vissiin kauppaneuvotteluissa Pietarissa. Kiinalla ja Venäjällä on hyvin läheiset suhteet. Kiina on tällä hetkellä Venäjän suurin kauppakumppani. Xi sanoi, että me synkronoimme aasialaisen ja eurooppalaisen strategian Moskovan kanssa. Samana päivänä Putin neuvotteli vielä Ranskan Emmanuel Macronin kanssa.

BRICS maat kokoontuivat ennen varsinaista G20 kokousta.

G20 kokouksen idea on maailman kauppa ja sen mahdollinen vapauttaminen ja edistäminen. Todellisuudessa tapahtuu kuitenkin niin, että jokainen kokouksen jäsen ajattelee vain omaa etuaan, oman valtion etua, paitsi tietenkin EU, joka on vähän sekaisin. Todellinen neuvottelu ja päätös tapahtuu aina yleensä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Yhdysvaltojen ja  Euroopan välillä vallitsee voimakkaita erimielisyyksiä. Toisaalta myös Euroopan sisällä vallitsee voimakkaita erimielisyyksiä. Se jakautuu useisiin erilaisiin tahoihin, mainittakoon vain Etelä-Euroopan ja muutaman Pohjois-Euroopan valtion väliset erimielisyydet, Italian ja Kreikan taloudelliset ongelmat, Entiset Itä-Euroopan valtiot aiheuttavat erimielisyyksiä jne. Myös Brexit aiheuttaa omat ongelmansa. Lisäksi Euroopassa on Ukrainan kriisi. Yhdysvalloissa vallitsee poliittinen sisällissota Trumpia vastaan. Näin länsi menettää auktoriteettiaan ja itä nostaa päätään. Venäjä, Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat voimakkaita talousmahteja. Venäjällä, Kiinalla ja Intialla on lisäksi kasvavaa poliittista voimaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Idässä on tulevaisuus.

Toisena kokouspäivänä 1.12. amerikkalaiset tiedotusvälineet kommentoivat, että Trump kokee itsensä eristetyksi G20 kokouksessa. Trump ei ilmesty aina yhteisiin kokouksiin ja välttelee lehdistöä. Trump perui oman lehdistötilaisuutensa ja ilmoitti syyksi George Bushin kuoleman. Minusta henkilökohtaisesti tämä kuulostaa tekosyyltä. Trump ja Xi Jinping tapasivat lounaan merkeissä ja Trump lupasi lykätä lisätariffeja Kiinaa vastaan. Lehdistö kommentoi myös, että Putin ja Trump tapasivat epävirallisissa merkeissä ja keskustelivat keskenään. Putin pahoitteli lyhyttä tapaamista. Vladimir Putinin päivän aikatauluun kuului neuvottelut Angela merkelin, Turkin Recep Tayyip Eerdoganin, Japanin Shinzo Aben ja Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad bin Salman kanssa. Putin piti myös lehdistötilaisuuden, jossa kertoi kaiken menneen erinomaisesti. Hän kertoi, että neuvotteluissa ei juuri kosketeltu Ukrainan kriisiä. Illalla hän tapasi myös Argentiinan presidentin, kokouksen isännän Mauricio Macrin kahdenvälisissä neuvotteluissa. Näissä sovittiin mm. atomivoimalan mahdollisesta toimittamisesta Argentiinaan.

Putin piti lehdistötilaisuuden 1.12.2018.

Kokouksen lopputulosta pidetään varsin laihana. Yhteinen sopimus saatiin kuitenkin aikaan. Tosin jouduttiin työskentelemään läpi yön.  Sovittiin Maailman kauppajärjestön WTO:n uudistamisesta Trumpin vastustuksesta huolimatta. Virkamiehet sanoivat, että Yhdysvallat oli se kansakunta, joka torjui melkein jokaisen kysymyksen. Trump on aiemmin arvostellut WTO:ta ja ryhtynyt aggressiiviseen kauppapolitiikkaan Kiinaa ja EU:ta vastaan. Joten sopimuksen sanamuotoa muutettiin, jotta saatiin loppulausuma aikaiseksi. Sovittiin myös Pariisin ilmastosopimuksesta, että 19 G20-maiden johtajaa tukee sitä, mutta Yhdysvallat ei. Loppusopimuksen tekeminen oli kuitenkin hyvin vaikeaa. Loppujen lopuksi yhä useampi kysyy, mitä virkaa maailman rikkaimpia maita edustavalla G20-ryhmällä on? Miksi nämä maailman rikkaimpien valtioiden johtajat kokoontuvat hienoissa puitteissa saamatta aikaan juuri yhtään mitään? Loppujen lopuksi 31-kohtainen loppujulkilausuma ei sisällä mitään uusia ratkaisuja minkään epäkohdan suhteen. Kokous ei päässyt yksimielisyyteen edes vapaakaupan edistämisestä. Syyttävä sormi osoittaa ilman muuta presidentti Donald Trumpia kohtaan. Julkilausumasta jätettiin pois mm. protektionismin vastainen taistelu Trumpin vaatimuksesta. Lehdet kirjoittelevat, että Buenos Airesin G20 huippukokous tullaan muistamaan kokouksena, jossa hukattiin mahdollisuus toimia maailman pelastamiseksi. Buenos Aires ei merkinnytkään Hyviä Ilmoja tai Tuulia.

Sitten jälkikirjoitus

Viime kirjoituksessani 29.11.2018 "Yksinkertaisesti" kirjoitin huippusalaisesta brittiläisestä prikaati 77 (Headquarters 77th Brigade). Tämä prikaati on psykologiseen ja cyber-sodankäyntiin keskittyvä prikaati ja se sijaitsee noin 100 kilometriä Lontoosta keskellä metsää Berkshiressa. Prikaati 77 toimii läheisessä yhteistyössä Britannian MI5- , MI6 - ja SAS tiedustelupalveluiden yhteydessä. Kirjoitin, että Skripalien myrkytystapauksen jäljet johtavat tähän prikaatiin. Kirjoitin myös, että kaikki kuvamanipulaatiot eli väärennökset venäläisestä BUK-ohjuksesta Itä-Ukrainassa ammutun lennon HM17 liittyen johtavat myös selkeästi kyseiseen prikaatiin. Kirjoitin, että osasto oli sekaantunut myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin vuonna 2016 monista muista vaaleista eri puolilla maailmaa puhumattakaan. Nyt Britanniassa syytetään venäläistä TV-toimittajaa Timur Sirazievia ja hänen kuvaajaansa vakoilusta. Juttuni perustui osaksi toimittajan tekemään televisiojuttuun, jonka olen nähnyt muutamia kertoja. Osaksi olen ottanut tietoja muista lähteistä. Tavallisella haulla netistä 77th Brigade löytyy satoja tuhansia tuloksia.

Toimittaja Timur Siraziev 77:n prikaatin aidan ulkopuolella.

Kyseinen Timur Sirazievin juttu on kyllä selkeästi ihan tavallista journalismia, enkä ole huomannut siinä mitään vakoiluun viittaavaa. Hän liikkui täysin julkisesti. Se ei missään nimessä täytä minkään vakoilun kriteerejä. Juttu oli mielenkiintoinen ja liittyi erottamattomasti omaan kirjoitukseeni, joten käytin materiaalia hyväkseni ja hankin sitä muualta lisää. Brittiläisten toimet ovat vähän ihmeellisiä. Jos venäläinen journalisti kuvaa salaisen alueen aidan ulkopuolella ja kertoo mitä aidan takana tapahtuu on hän heti vakoilija. Tässä on jotain hysteeristä. Tällaista suhtautumista journalisteihin ei vielä koskaan Britanniassa historiassa ole ollut. Täysin eri asia olisi, jos hän kuvaisi salaista materiaalia aidan sisäpuolella häntä voisi syyttää vakoilusta. Mutta hän kuvasi täysin näkyvästi eikä piilotellut tai salannut itseään mitenkään. Britanniassa ja Yhdysvalloissa tällä hetkellä on venäläisten tiedotusvälineiden pääsy poliittisiin tilaisuuksiin kielletty. Lisäksi poliitikot eivät saa vastata venäläisten toimittajien kysymyksiin. Missä on länsimainen  lehdistönvapaus? Suomessakin esiintyy vähän samanlaisia oireita. Venäläiset eivät saa hankkia maa-alueita erilaisten sotilaskohteiden lähettyviltä jne. Toisaalta todelliset vakoilijat toimivat kyllä täysin eri tavalla. Yhdysvalloilla työskentelee yli 4 miljoonaa ihmistä vakoilu ja tiedustelutoiminnassa. Joka valtiossa on kyllä omansa.

Netistä löytyy.

Kuitenkin sunnuntaina 2.12.2018 kaikissa brittiläisissä lehdissä oli suuret jutut venäläisestä vakoilijasta. Britanniassa vallitsee vakoilumania, jonkinlainen paniikki. Kaikkia brittiläisiä salaisia osastoja on nyt varoitettu venäläisistä vakoilijoista. Vaikuttaa hysteeriseltä toiminnalta. Jos joku havaitsee, että venäläinen lehtimies lähestyy jotain tällaista laitosta on siitä tehtävä heti poliisille ilmoitus ilmoittivat viranomaiset. Samalla selvisi, että noin 1200 77:n prikaatin miestä on suorittamassa erilaisia salaisia tehtäviä parhaillaan Ukrainassa. Näin ilmoitti BBC. Näitä on ujutettu myös Donetskin ja Luhanskin alueille.  Mitähän he tekevät siellä en tiedä?

Tänään (3.12.2018) suorassa lähetyksessä Timur kertoi, miten kuvaus tapahtui. Hän kertoi hämmästyneensä viranomaisten suhtautumista asiaan. Hän teki vain työtään ja aikoo jatkaa edelleen samalla tavalla. Hän on keskustellut kahden päivän aikana lukuisten eri valtioista olevien toimittajien kanssa ja kaikki ovat vähän ihmeissään. Sanavapaus Britanniassa on loppunut.

Salainen brittiläinen hakkeriryhmä "Anonymous" ilmoitti 3.12.2018 nettisivuillaan, että näillä tempuillaan Britannia yrittää viedä huomion pois sisäisistä ongelmistaan.