LEHDISTÖTILAISUUS
Kommentoin vähän Venäjän presidentti Putinin
lehdistötilaisuutta 20.12.2018. Tilaisuus on ainoalaatuinen koko maailmassa.
Kerran vuodessa joulukuussa presidentti Putin pitää lehdistötilaisuuden, johon
saavat osallistua sekä kotimaiset, että ulkomaiset tiedotusalan ammattilaiset.
Tämä oli 14. lehdistötilaisuus, jonka Putin on pitänyt. Tänä vuonna
osallistujia oli virallisten lukujen mukaan
ennätysmäärä 1702 osallistujaa. Kysyä saa mistä vaan maan ja taivaan
väliltä. Tilaisuus kesti lähes neljä tuntia ja se alkoi klo 11.00 Suomena
aikaan (klo 12.00 Venäjän aikaan) ja loppui klo 15.00 Suomen aikaan.. Tänä
aikana Putin ehti vastata 66 kysymykseen. Suomessa tilaisuudesta on kerrottu ja
kommentoitu hyvin vähän ja aika kehnosti. Itse sain järjestettyä vapaa-aikaa
sen verran että katsoin tilaisuuden suorana lähetyksenä alusta loppuun. Tämä
oli jo neljäs kerta, kun katsoin lähetyksen suorana Venäjän television
lähettämänä. Olen aikaisemminkin kommentoinut näitä tilaisuuksia. Minusta
tilaisuus on aina hyvin mielenkiintoinen. Ne, joita asia ei kiinnosta voivat
jättää tämän väliin.
Tilaisuus antaa hyvän barometrin, käsityksen maasta ja
sen kansasta. Mitä kansa ajattelee, mistä pitää huolestua, mikä menee hyvin, mikä
ei mene hyvin, mitä naapurissa tapahtuu juuri nyt. Putin ei arkaile vastata
hankaliinkaan kysymyksiin, kuten olen aikaisempina vuosina huomannut.
Käsitellään sekä kotimaisia, että ulkomaisia kysymyksiä. Tietysti suurin osa
kysymyksistä koskettelee Venäjän kotimaan asioita, mutta kysytään myös
ulkomaisia ja poliittisia kysymyksiä. Presidentti ei arkaile vastata jopa häntä
vastustaville tahoille. Kirjoitan niistä asioista, jotka itseäni lähinnä
kiinnostavat. Myös kysymysten ja vastausten sanamuoto on itseni valitsema,
koska sanatarkka käännös olisi liian pitkä. Tärkeintä, että asiasisältö tulee
esille oikein. On aivan mahdotonta käydä läpi kaikkia 66 vastausta. Myös
kysymysten järjestys on itseni valitsema, ei siis kronologinen eivätkä ne ole
tärkeysjärjestyksessä.
Aluksi Putin piti avauspuheen, joka käsitteli lähinnä
Venäjän sisäistä tilannetta tällä hetkellä. Venäjän talous kasvaa hitaasti,
mutta tasaisesti, Venäjän kauppa kasvaa, pyritään parantamaan hyvinvointia,
eläkeiän nostamisen pakollisuutta (niin kuin meillä Suomessakin ja kaikkialla
maailmassa tapahtuu). Venäläisten iän pituus on kasvanut 72,9 vuoteen ja on yhä
voimakkaasti kasvava. Työttömyys tällä hetkellä on Venäjällä 4,8 prosenttia
(meillä Suomessa vissiin jotain 8 prosentin vaiheilla, todellinen luku varmaan
lähellä 9 tai 10). Venäjällä se on lisäksi voimakkaasti yhä aleneva. Suurissa
kaupungeissa työttömyys on 3 prosenttia. Teollisuus on voimakkaassa kasvussa ja
samoin maatalous. Kysymyksiä ohjasi Dmitri Peshkov Venäjän presidentin
lehdistösihteeri, mutta välillä Putin itse otti komennon käsiinsä. Mutta nyt
siis kysymysten ja vastausten pariin.
TASS:n toimittaja Veronika Romanenkova kysyi valtion
tavoitteiden toteutumista
Aloitetaanpa vaikkapa sisäpolitiikan vastauksista. Putin
vastaa lähinnä, että tarvitaan uutta teknologiaa ja tehokkuutta. Meillä
tarvitaan siinä suurta harppausta. Budjetti on 2,1 prosenttia ylijäämäinen. Venäjän kasvuluvut vuosien 2008 - 2018
välillä on ollut keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodessa. Vuosina 2014 ja
2015 oli kriisi, joka johtui öljynhinnan laskusta. Tänä vuonna talouskasvu on
ollut 1,8 prosenttia. Eläkeiän kohottaminen aiheuttaa Venäjällä paljon
polemiikkia, mutta siihen on pakko mennä. Sen korottamista ei voi peruuttaa
valitettavasti. Tärkeimmiksi tapahtumiksi vuonna 2018 Putin pitää vaaleja ja
jalkapallon MM-kisoja. Urheilussa on käytetty dopingia, mutta se ei ollut
valtiojohtoista. Dopingia käytetään kaikkialla maailmassa. (oma huomautukseni
tässä on, että amerikkalaiset menevät lääkäriin ja saavat erilaisia
lääkereseptejä, jotka sitten hyväksytään. Norjalaiset käyttävät astmalääkkeitä
aivan uskomattomat määrät).
Tietotoimiston Venäjä tänään toimittaja Elena Glushakova
kysyi sanktioista
Sanktioista kysyttäessä Putin vastaa, että Venäjä on aina
ollut sanktioiden kohde ja jo Neuvostoaikana. Venäjä on täysin sopeutunut
näihin ja niistä on ollut myös etua. Teollisuutta ja varsinkin maataloutta on
ollut pakko kehittää (Venäjä on tällä hetkellä maailman suurin viljan viejä)
Talouspakotteet ovat pikemminkin kurjistaneet niiden maiden taloutta, jotka
ovat niissä mukana (Suomihan on yksi eniten kärsineistä). Pakotteet johtuvat
siitä, että Venäjä on voimakkaassa nousussa maailman politiikassa ja jotkut
eivät pidä siitä. Esimerkiksi Skripalien juttu on hyvä esimerkki siitä, miten
Venäjää pyritään lannistamaan. Jos ei olisi ollut Skripaleita olisi kyllä
keksitty jotain muuta. Kaksi kolmasosaa venäläisistä kaipaa Neuvostoliiton
paluuta. Putin vastasi, että paluu on käytännössä mahdotonta, mutta sosiaaliseen
oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen pyritään. Oma käsitykseni on, että
venäjän kansa tunsi elävänsä turvallisemmassa maailmassa Neuvostoliiton aikana.
Lisäksi työttömyyttä ei ollut, kaikki koulutus oli ilmaista, kaikki
terveydenhoito oli ilmaista ja ihmisten yhteiselo oli paljon sosiaalisempaa.
Monet ihmiset, jotka elivät silloin muistelevat suurella haikeudella
Neuvostoliiton aikaa.
Jegor Sozajev-Gurer Izvezstia-lehdestä kysyi
Kertsinsalmen sillan tapahtumista.
Roman Tsimbaljuk ukrainalaisen UNIANI:n toimittaja kysyi
sodasta Itäukrainasta.
Ja sitten kansainvälisiin tapahtumiin ja Putinin
kommentit niihin. Krimistä ja Kertsisalmen tapahtumista kysyttiin jonkin
verran, mutta palaan aiheeseen seuraavassa kirjoituksessani. Samoin Venäjän
kirkon ja Ukrainan kirkon väliseen konfliktiin palaan seuraavassa kirjoituksessani.
Yksi kysymys oli tietenkin Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen. Putin
sanoi, ettei osaa sanoa koska tapaa Trumpin seuraavan kerran. Hän toivoo
kuitenkin suhteiden normalisoituvan. Trumpilla on vaikeuksia sen tähden, että
kaikki eivät halua hyväksyä vaalien tulosta (itselläni henkilökohtaisesti on
semmoinen tunne, että Trump pelkää Putini tapaamista. Sen verran epäonnistunut
oli hänen tapaamisensa Helsingissä). Kysyttiin onko Putini tavoitteena maailman
herruus. Tämä herätti Putinissa suurta huvittuneisuutta. Hän sanoi, että
Yhdysvaltain puolustusbudjetti on yli 700 miljardia dollaria, Venäjän
puolustusbudjetti on 46 miljardia ja on laskenut jo kahtena vuotena peräkkäin.
Suhteissa Britanniaan Putin sanoi toivovansa suhteiden normalisoituvan. Theresa
Maylla ja Trumpilla on yksi yhteinen ahdinko ja se on kansan mielipiteiden
kahtiajako. Ranskan tapahtumiin Putin kommentoi, ettei kansa pitänyt Ranskan
hallituksen päätöksistä.
Herald Tribunen toimittaja kysyi amerikkalaisten
poistumisesta Syyriasta.
Terroristit Syyriassa on käytännöllisesti katsoen
voitettu, mutta naapurimaissa voi tästä aiheutua konflikteja. Edellisenä päivänä (19.12) Trump oli
ilmoittanut lähtevänsä Syyriasta. Putin sanoi, että täytyy katsoa mitä
tapahtuu. Yhdysvallat on laittomasti siellä, Venäjä on laillisen hallituksen
kutsumana. Afganistanissa Yhdysvallat on taistellut jo yli 17 vuotta ja
ilmoittanut melkein joka vuosi jo voittaneensa ja lähtevänsä sieltä, mutta yhä
he ovat siellä. (Hämmästyttävästi Trump ilmoittikin seuraavan päivänä, siis
21.12 lähtevänsä Afganistanista,
poistavansa 7 000 miestä jo heti seuraavalla viikolla). Turkin ja Venäjän
kanssa on yhteisiä intressejä ja myös Syyriassa. Jostain syystä suomalaisia
medioita on kiinnostanut Wagner yhtiö ja sen toiminta. Putin sanoi, että
venäläisillä turvayhtiöillä on oikeus toimia ulkomailla. Hän itse ei käytä
niitä eikä myöskään Venäjän valtio. Putin käyttää aina vain Venäjän omia
sotavoimia. Wagner on yksityinen aivan samoin kuin lukuisat amerikkalaiset
vastaavat yhtiöt. Tärkeintä on, että se noudattaa Venäjän lakia.
Ann Maria Simmons Wall Street Journal kysyi Venäjän ja
Yhdysvaltojen asevarustelusta.
Kysytään Maria Butinasta. Olen kirjoittanut hänestä jo
aikaisemminkin ja tulen varmasti kirjoittamaan lisää. Hän on nuori venäläinen
nainen, joka yllättäen otettiin kiinni ja ruvettiin syyttämään vakoilusta. Japanilainen
toimittaja kysyi Kuriilien saariryhmän kiistasta. Putin sanoi, että nykyinen
tilanne ei ole normaali, mutta saamme joskus sopimuksen aikaiseksi. Toisaalta
Yhdysvalloilla on Okinawan sotilastukikohta, jota japanin kansa vastustaa ja
jopa alueen japanilainen pormestari vastustaa sitä. Siitä huolimatta
Yhdysvallat pitää sotilastukikohtaa yhä edelleen hallussaan ja alueella voi
olla jopa ydinaseita vaikka sodasta on pitkä aika ja Japania on pommitettu
ydinasein. Koska amerikkalaiset aikovat poistua alueelta? Kiinnostavimpia
kysymyksiä on Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta. Tämä voi merkitä
uutta ydinaseiden kilpavarustelun uudelleenaloittamista. Yhdysvalloissa on
esitetty, että voitaisiin käyttää pieniä ydinaseita paikallisissa kohteissa,
mutta Putinin mielestä käsitys on vaarallinen, koska se voi kasvaa todelliseksi
ydinsodaksi ja tämä merkitsisi maailmanloppua. Venäjän on pakko varautua
tulevaan tilanteeseen. Ennen kaikkea tämä merkitsee Euroopan joutumista
kohteeksi.
Japanilainen toimittaja kysyi Kurillien saariryhmistä
Anton Vernitskij Venäjän ykköskanavalta kysyi ydinaseista
ja ydinsodanuhasta.
Putinilta kysytään myös onko hän menossa naimisiin. Putin
vastaa, että varmasti ennemmin tai myöhemmin. Sitten yksi huomionarvoinen
seikka. Koska kysyjiä oli niin paljon ja kaikkiin oli mahdotonta vastata
varsinkin naiset yrittivät käyttää vanhaa kikkaa. Tutkimuksissa on huomattu,
että punainen väri herättää kaikkein eniten huomiota, joten naiset yrittivät
pukeutua punaisiin vaatteisiin. Varsinkin punaiset puserot olivat hyvin
edustettuina tilaisuudessa. Tämähän oli yleinen puheenaihe sekä ennen
tilaisuutta, että tilaisuuden jälkeen Venäjällä.
Marina Kim oli yksi heistä, joilla oli punainen pusero.
Hän on ajankohtaisohjelman Большая игра (Suuri peli, The great Game) juontaja.
Tämä on Venäjän TV1:n ohjelma, jonka aina pyrin katsomaan. Se esitetään joka
arki-ilta hyvin myöhäiseen ajankohtaan ja on noin tunnin pituinen. Ohjelma
käsittelee ajankohtaisia Venäjän ja Yhdysvaltojen tai muidenkin valtioiden
välisiä suhteita ja esitetään aina suorana lähetyksenä. Ohjelmassa on
asiantuntijoita (usein politiikan) ja ohjelmalla on yleensä suora yhteys
Washingtoniin (tai muualle), jossa on joku amerikkalainen asiantuntija
kommentoimassa. Ohjelmassa on simultaanitulkkaus, jotta molemmat osapuolet
ymmärtävät toisiaan. Kim oli hän, joka esitti Putinille kysymyksen tapaako hän
Trumpin ja koska mahdollisesti tapaaminen tapahtuu.
Mielenkiintoinen ohjelma Большая игра (Suuri peli, The
great Game), jonka pyrin aina katsomaan. Marina etualalla.
Putinin ohjelma ei suinkaan päättynyt tähän neljän tunnin
maratoniin. Heti ohjelman jälkeen hän tapasi nuoren 17 vuotiaan tytön Regina
Parpijevan, joka on vapaaehtoistyöntekijä ja kotoisin Nizhny Novgorodista Putin
oli myöntänyt tytölle yksityisen haastattelun. Tyttö on vaikeasti sairas. Hänelle
on tehty kaksi luuydinsiirtoa ja tyttö on sokea. Hän on aina haaveillut
toimittajan urasta ja pyysi Putinilta yksityistä haastattelua. Putin myöntyi
tähän.
Regina Parpijeva on vaikeasti sairas ja sokea. Tässä hän
äitinsä kanssa.
Regina on vaikeavammainen ja sokea.
Tyttö kysyi Putinilta mm. Oletteko aina haaveillut ryhtyvänne
presidentiksi? Putin vastasi, ettei hän koskaan haaveillut nuoruudessaan
presidentin urasta. Hän halusi tulla lentäjäksi ja sitten urheilijaksi, mutta
valitsi sitten agentin uran. On täysin puhdasta sattumaa, että hänestä tuli
presidentti. Tyttö kysyi oletteko koskaan katunut presidentin uraa. Putin
vastasi, että ei ole katunut. Haastattelu kesti noin 30 - 45 minuuttia. Regina
lahjoitti presidentille itse tekemänsä koiraveistoksen. Putin lahjoitti tytölle
musiikkiin liittyviä lahjoja. Sitten tyttö pyysi nähdä presidentin. Koska
Regina on sokea näkeminen tapahtui käsin tunnustelemalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan ennen julkaisua!