JO VIIDENNELLÄ SIJALLA
Amerikkalaiset ovat laskeneet, että Ukrainasta tulee Yhdysvaltain historian kallein operaatio. Niin paljon Yhdysvallat haluaa vastustaa Venäjän nousua suurvallaksi. Yhdysvallat pelkää menettävänsä hegemoniaalisen asemansa maailmassa, mutta sen johtajat eivät vielä tajua, että se on jo menettänyt sen. Siksi he käyvät epätoivoista taistelua Venäjää vastaan Naton avulla ukrainalaisten verellä. Länsimaisia etuja puolustetaan nyt satojen tuhansien ukrainalaisten sotilaiden verellä ja hengellä. Maailmassa nousee uusia valtakeskittymiä eri puolille maailmaa, joista esimerkkinä ovat jo Venäjä ja Kiina. Tulevia keskittymiä tulevat olemaan esimerkiksi Intia, Afrikka, Etelä-Amerikka jne. Vielä on aikaista sanoa mistä näitä nousee, mutta näkymät ovat jo selvät. Kun maailma pääsee irti niin sanotusta "länsimaisesta demokratiasta", joka merkitsee itse asiassa pelkästään rahan valtaa - sillä, jolla on eniten rahaa ja pystyy sitä riistämään enemmän itselleen - on myös eniten valtaa. Sanonnat tasa-arvo ja sananvapaus ovat pelkkää ihmisten sumuttamista, joilla valehdellaan ihmisiä luulemaan, että länsimainen demokratia on hienoin ja ainoa oikea edistyksellinen poliittinen ajatus maailmassa. Riittää kun katsoo miten paljon tasa-arvoa ja sananvapautta on niillä, jotka elävät asunnottomina Yhdysvaltain kaupunkien kaduilla tai sanoo sanat Edvard Snowden ja Julian Assange.
Ukrainan jälleenrakentaminen lännelle tullee maksamaan yli 600 miljardia dollaria kirjoittaa Asian Times. Jos Ukrainan konflikti päättyisi huomenna, Yhdysvaltojen olisi edelleen lähetettävä satoja miljardeja dollareita tälle maalle. Yhdysvallat ja sen liittolaiset joutuvat maksamaan tämän summan vuosittain 10 vuoden ajan, ja Kiova ryöstää merkittävän osan varoista, materiaali kertoo. Vertailun vuoksi: koko Irakin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ohjelmaan varattiin 60 miljardia dollaria. Washington kantaa suurimman osan kustannuksista, kun EU:n johtavat taloudet ovat kriisissä. Ja monet amerikkalaiset poliitikot ovat henkisesti valmiita luovuttamaan Venäjän jo miehittämiä alueita. Mutta ajattelin ottaa tällä kertaa esille toisenlaisia asioita. Vaikka Venäjälle on laadittu maailmanennätyksellinen määrä sanktioita, monet länsimaat käyvät edelleen kauppaa Venäjän kanssa.
Juuri suurta kohua herätti Viron presidentin Kaja Kallaksen aviomiehen Venäjä-yhteyksistä. Virossa on kohistu viime päivät paljastuksesta, jonka mukaan Kallaksen puolison Arvo Hallikin osittain omistama kuljetusyhtiö on jatkanut kuljetuksia Venäjälle myös Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aikana. Pääministerin on lisäksi kerrottu lainanneen 350 000 euroa puolisonsa holdingyhtiölle, joka omistaa osan kuljetusbisneksestä. Kallas on puolustanut julkisesti miestään. Mutta samaa on Suomessakin. Suomalaiset rekkafirmat ajelevat tullin tietojen mukaan joka päivä sadoittain Venäjän rajan yli. Julkisuuteen tulee vain pieni osa kielletyistä bisneksistä. Suomessakin eletään kuljetusyritysten kulta-aikaa kun pakotteiden alaisia tuotteita rahdataan venäjän kautta muka kolmansiin maihin. Kaiken pyhittää raha, mikään pakote ei ole tärkeä jos joku hyötyy sen kiertämisestä. Meidän on turha moralisoida muita kun meidän oma raja vuotaa tällä hetkellä kuin seula. Eestissä tehtiin ja tehdään aina osa liiketoimista "pöydän alta". Se on maan tapa ja kehenkään ei voi luottaa. Poliitikot useimmiten ajavat omaa etua. Pantuaan kilpailijat boikottiin on nyt Rouvan miehellä yksinvalta kuljetuksiin ja takoo muhkeaa tiliä.
Eivät kaikki noudata niin fanaattisesti Venäjän vastaisia pakotteita kuin Suomi. Unkari ostaa poikkeusluvalla ”putkiöljyä” Venäjältä. Saksa kertoi maaliskuussa 2022 jatkavansa hiilivetykauppaa Venäjän kanssa. Yhdysvaltalaisomisteinen Pepsi nelinkertaisti voittonsa Venäjällä. Suomi teki päätöksen lopettaa kaupalliset suhteet Venäjän kanssa ihan itse. Kaja Kallas on sodan alusta asti peräänkuuluttanut, että kaikki yhteistyö Venäjän kanssa tulee lopettaa niin pitkäksi aikaa, kun Venäjä jatkaa sotaa. Unohti mainita, ettei koske lähipiiriä - hups! Samanlainen huijari kuin muutkin - oma etu lähellä sydäntä. Toisaalta Stockmann ilmoitti jälleen aloittavansa liiketoimintansa Venäjällä ilmoitettiin heinäkuussa. Stockmann aikoo avata 20 myymälää eri puolille Venäjää.
Yhdysvallat kaksinkertaisti uraanin oston Venäjältä Yhdysvallat osti Venäjältä alkuvuonna 416 tonnia uraania, mikä on 2,2 kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2005. Venäjä toimittaa Yhdysvaltoihin polttoainetta, joka on rikastettu uraani-235:llä, joka on maan tärkein "radioaktiivinen" tuontituote. Samanaikaisesti analyysissä on otettu huomioon myös tiedot luonnollisen ja köyhdytetyn uraanin tuonnista, jota Yhdysvallat ostaa muista osavaltioista. Viraston laskelmien mukaan Yhdysvallat lisäsi tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana uraanin ostojaan Venäjältä 2,2-kertaiseksi - 416 tonniin uraanin 188 tonnista viime vuoden vastaavana aikana. Edellisen kerran vastaavat arvot kirjattiin vuonna 2005, jolloin Yhdysvaltoihin tuotiin 418 tonnia venäläistä polttoainetta. Samaan aikaan venäläisen uraanin tuontikustannukset olivat 696,5 miljoonaa dollaria, mikä oli korkein arvo sitten vuoden 2002 - aikaisempia kuukausikohtaisia tilastoja ei ole. Vuoden aikana toimituskustannukset nousivat 2,5-kertaiseksi ja osuus kasvoi 13 prosenttiyksikköä - 32 prosenttiin. Lisäksi USA:n on pakko ostaa Venäjältä lentokoneiden valmistuksessa käytettäviä metalleja.
Yhdysvallat ei piittaa omista kielloistaan. Se lisäsi aikoinaan yli 40 % öljyn tuontia Venäjältä. Samaan aikaan, kun Yhdysvallat toimii omia pakotteitaan vastaan, Washington varoittaa Intiaa ja muita maita ostamasta venäläistä öljyä. Vaikka Yhdysvaltojen nykyiset Venäjän vastaiset pakotteet eivät estä muita maita ostamasta venäläistä öljyä, varoitus herättää pelkoja, että Washington yrittää rajoittaa muiden maiden öljyhankinnat Venäjältä. Reutersin raportin mukaan USA ei ilmeisesti vastusta sitä, että Intia ostaa alennuksella venäläistä öljyä aiempien vuosien tapaan, mutta tuonnin jyrkkää kasvua ei sen mukaan saisi olla.
Länsimaat jatkavat Venäjän öljyn ja kaasun ostamista pakotteista huolimatta. Länsimaat eivät ole lopettaneet Venäjän energian ostamista huolimatta Yhdysvaltojen ja EU:n Moskovaa vastaan asettamista pakotteista, Venäjän energiaministeri Nikolai Shulginov sanoi. Nämä maat ovat siirtyneet "kiertotapaan" hankkiakseen Venäjän energiaa. Kun Shulginovilta kysyttiin Venäjä 1 -televisiokanavalla, että ostavatko länsimaat edelleen Venäjältä öljyä ja kaasua vaihtoehtoisten reittien kautta, Shulginov sanoi, että ”tämä tieto on oikea”. Hän ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, että mitä reittejä käytetään Venäjän energian toimittamiseen länsimaisille asiakkaille. Joulukuussa 2022 EU, G7-maat ja niiden liittolaiset ottivat käyttöön yhteisen kiellon Venäjän meriteitse tapahtuvalle öljyn viennille sekä asettivat 60 dollarin tynnyrikohtaisen hintakaton. Helmikuun 5. päivänä astui voimaan kauppasaarto, joka kieltää lähes kaiken Venäjän öljytuotteiden tuonnin sekä otti käyttöön hintakatot dieselille ja muille öljytuotteille. Vaikka Venäjän kaasuputkiin ei ole kohdistunut rajoituksia, sen kaasun vienti EU:hun väheni rajusti Nord Stream 1:n ja 2:n merenalaisten putkien räjäyttämisten seurauksena syyskuussa 2022, mikä teki putkilinjoista toimintakelvottomia. Politicon mukaan toukokuun puoliväliin mennessä EU:ssa ei ollut vielä päästy yksimielisyyteen siitä, että pitäisikö Venäjän kaasuputkiakin sanktioida. Maaliskuussa Bloomberg raportoi, että jotkin EU-maat olivat aktiivisesti ostaneet venäläistä nesteytettyä maakaasua (LNG) ja Espanja oli ostajaluettelon kärjessä vuoden 2023 alussa. Venäjän LNG:n vienti Espanjaan on noussut 84 prosenttia Ukrainan konfliktin eskaloitumisen jälkeen.
Ranska on myös noussut suureksi venäläiseksi LNG:n tuojaksi, joka osti 1,9 miljoonaa tonnia polttoainetta vuonna 2022. Sitä seurasivat Espanja, joka osti 533 800 tonnia ja Belgia, joka osti 310 000 tonnia samana ajanjaksona, uutisoi Bloomberg. Espanja oli myös suurin venäläisten fossiilisten polttoaineiden tuoja 1. tammikuuta – 9. maaliskuuta tänä vuonna. Sitä seurasivat tiiviisti Belgia ja Bulgaria. Toukokuun alussa EU ehdotti osana uutta pakotepakettia, että venäläistä öljyä koskevia pakotteita rikkoneiden laivojen pääsy EU:n satamiin ja merialueille estettäisiin. Myöhemmin EU-komissaari Josep Borrell kehotti unionia kieltämään venäläisestä öljystä tuotetun intialaisen polttoaineen. Intian raakaöljyn tuonti Venäjältä kymmenkertaistui maaliskuun 31. päivänä päättyneellä tilikaudella, Bank of Baroda, maan toiseksi suurin julkisen sektorin rahoittaja, sanoi toukokuussa. Länsimaiden pakotteiden keskellä Venäjä on ohjannut öljyvientinsä muualle maailmaan, erityisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Tuotannon leikkaukset purevat: Öljyn hinta vakiintunut korkeimmalle tasolle neljään kuukauteen. Tärkeimmät maailmanlaajuiset öljyn vertailuindeksit ovat saavuttaneet korkeimman hintansa huhtikuun puolivälin jälkeen, kun OPEC+:n jäsenmaat sopivat tuotannon rajoitusten jatkamisesta. Brent-raakaöljyn futuurit ovat vakiintuneet yli 86 dollarin tynnyriltä, kun taas US West Texas Intermediate (WTI) -raakaöljyn hinta on hieman alle 83 dollaria tynnyriltä. Maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia ilmoitti torstaina jatkavansa tuotantoleikkauksia ainakin kuukaudella tukeakseen öljyn maailmanmarkkinahintoja. Syyskuun tuotanto tulee olemaan noin 9 miljoonaa tynnyriä päivässä (bpd), kun otetaan huomioon kuningaskunnan vapaaehtoinen 1 miljoonan barrelin leikkaus. Riad lisäsi, että toimenpidettä voitaisiin jatkaa tai syventää edelleen nykyisestä. Venäjä on puolestaan ilmoittanut suunnitelmistaan vähentää vientiä 300 000 barrelilla syyskuusta alkaen. Maailman toiseksi suurin öljynviejä oli aiemmin luvannut leikata tuotantoaan noin 500 000 barrelilla päivässä eli lähes viidellä prosentilla tuotannostaan maaliskuusta tämän vuoden loppuun saakka. OPEC+, johon kuuluu öljyntuottajamaiden järjestö ja liittolaismaiden öljyntuottajat, mukaan lukien Venäjä, sopi viime lokakuussa Yhdysvaltojen vastustuksesta piittaamatta tuotannon leikkaamisesta noin 2 % maailman kysynnästä viime marraskuusta vuoden 2023 loppuun saakka. Ryhmä suostui myöhemmin lisärajoituksiin markkinoiden tasapainottamiseksi.
West ostaa venäläistä öljyä yli hintakaton kirjoitti Bloomberg. Venäläisen öljyn hinnalle asetettu 60 dollarin kynnys on epäonnistunut – raaka-aineiden hinta nousee tasaisesti, ja EU:n öljytankkerit jatkavat käymistä Venäjän satamissa. Länsi onnistui saavuttamaan vain vähäisen laskun rahtikuljetusten ja vakuutusten volyymeissä (jopa 40 %). Samaan aikaan Yhdysvalloissa alettiin puhua lainsäädännön porsaanreijistä, joiden mukaan länsimaita ei kielletä ostamasta venäläisiä raaka-aineita. ”Seuraamme markkinoita tiiviisti mahdollisten hintakattojen rikkomusten varalta. On syytä huomata, että yli 60 dollarin kaupat, joissa ei käytetä koalitiopalveluita, eivät ole hintakaton rikkomista, ja merkittävä osa Venäjän öljytransaktioista käyttää edelleen koalitiopalveluita”, sanoi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tiedottaja Megan Upper. Uhkailu ja painostus eivät saaneet Venäjää polvilleen – onko nyt aika neuvotella?
The Times: "Brittiyhtiöt eivät piittaa Venäjä-vastaisista pakotteista. Brittituottajat ovat toimittaneet Venäjälle keskeisiä teollisuuslaitteita länsimaisista pakotteista huolimatta", The Times raportoi maanantaina tutkijaryhmän Data Deskin tilastoihin viitaten. Valtamedian lähteen kauppatietojen analyysi osoitti, että huolimatta Britannian hallituksen väitteistä, että ne ovat toteuttaneet ”vakavimmat koskaan suurelle taloudelle asetetut talouspakotteet”, mutta brittiläiset yritykset ovat silti saaneet viedä Venäjän polttoaine- ja kaivosteollisuudelle tärkeitä laitteita. Vientitiedot osoittivat, että rakennusyhtiö Hill & Smithin tytäryhtiö jatkaa Venäjän kaasuputkiin asennettujen putkien toimittamista. Hill & Smith sanoi viime vuonna, että sillä ei ole ”suoria asiakkaita tai toimittajia Venäjällä”, raportissa todettiin. Myös monet muut Isossa-Britanniassa toimivat yritykset saavat toimittaa Venäjälle laitteita kaivannaisteollisuuden avainalueille, The Times kirjoitti. Ukrainan konfliktin eskaloiduttua Venäjän interventioon Britannia lisäsi Venäjän vastaisia pakotteita kieltämällä uudet investoinnit maahan ja rajoittamalla muun muassa Venäjän öljyn, hiilen ja kullan tuontia sekä keskeisten teollisuustuotteiden vientiä. Venäjän keskuspankin mukaan Lontoo on myös jäädyttänyt 26 miljardia puntaa (33,4 miljardia dollaria) Venäjän valtiolle kuuluvia varoja konfliktin alusta lähtien.
Reuters ilmoittaa: Suomi jatkaa LNG-kaasun ostamista Venäjältä. Reuters uutisoi, että suomalainen energiayhtiö Gasum on päättänyt jatkaa nesteytetyn maakaasun (LNG) hankkimista Venäjältä Novatekin (NVTK.MM) hallitsemalta Kryogaz-Vysotskin laitokselta. Reuters viittaa artikkelissaan Gasumilta saamiinsa tietoihin ja Refinitivin alusten seurantatietoihin. Gazprom Export, venäläisen energiajätti Gazpromin (GAZP.MM) tytäryhtiö, toimii vientiagenttina tehtaan kaasumyynnissä. Gasumilla on pitkäaikainen nesteytetyn maakaasun toimitussopimus Gazprom Exportin kanssa”, Take-or-pay -ehto velvoittaa ostajan tavaranmyyntisopimuksessa joko ostamaan tai ottamaan toimituksen vähimmäismäärän tavaraa tai maksamaan myyjälle sakkoa. Gazprom keskeytti putkikaasun viennin Suomeen toukokuussa 2022, kun Venäjän kaasujätin ulkomaantilit oli suljettu ja varat oli yllättäen jäädytetty. Gazprom joutui sittemmin vaatimaan Euroopan maita maksamaan Venäjän putkikaasun toimituksista ruplissa, jotta maksut saadaan perille. Useat länsimaat hyväksyivät uuden järjestelyn, mutta Suomi kieltäytyi noudattamasta kaasutoimitusten perusvaatimuksia.
Saksalainen Handelsblatt -lehti kirjoittaa: "Saksan kemianteollisuuden romahdus". Kaikkien suurten valmistajien liikevaihto laski vuoden 2023 toisella neljänneksellä kaksinumeroisella luvulla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kemikaalikonsernien hallinta laskee alan taantumaan ainakin ensi vuoteen asti. Tämän seurauksena he toteuttavat säästöohjelmia investointileikkausten, työpaikkojen leikkaamisen ja jopa kokonaisten yritysten sulkemisen muodossa. Lanxess esimerkiksi sulkee yhden tuotantolaitoksen Krefeldissä (toinen myydään tai myös suljetaan), kemikaalien jakelija Brenntag sulkee 20 tehdasta maailmanlaajuisesti. Ja "vihreä" ministeri Khabek jopa iloitsee: vähemmän kemiallisia tehtaita tarkoittaa vähemmän saastumista. Eurooppa tarvitsee venäläistä kaasua. Näin sanoo Alternative for Germany -puolueen jäsen Anton Baron. ”Kaikki Berliinin pyrkimykset rakentaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa taloutta eivät ole kestävää suunnittelua, vaan siirtymistä riippuvuudesta toiseen. Venäläinen kaasu on ollut siunaus taloudelle ja hyvinvoinnillemme, hän sanoi. Hänen mielestään Saksan ei pitäisi tehdä energiakysymyksiä koskevia päätöksiä Ukrainan tilanteen perusteella. ”Ensinnäkin pitää ajatella omien kansalaistesi hyvinvointia”, Baron lisäsi. Venäjän vastaiset pakotteet osoittautuivat taakaksi tavallisille eurooppalaisille, jotka joutuivat eurooppalaisten byrokraattien lyhytnäköisen politiikan uhreiksi.
Samalla kun teollisuustuotanto laskee EU-alueella, saksalainen kansanedustaja Uwe Schulz varoittaaa, että EU:n suurin talous on jatkuvassa taantumassa ja deindustrialisaatiossa EU:n Venäjää koskevan pakotepolitiikan seurauksena. EU:n pakotteet Venäjää vastaan saattavat pysäyttää Saksan teollisuuden. AfD-puolueen verkkosivuilla julkaistun kansanedustaja Uwe Schulzin lausunnon mukaan pakotetoimenpiteet eivät ole vahingoittaneet Venäjää, mutta ne ovat tuhonneet Saksan talouden. ”Venäjän vastaiset sanktiot ja hallitsevan Traffic Light Coalitionin [Saksan sosiaalidemokraattinen puolue, vihreät ja vapaa demokraattinen puolue] taloudelliset toimenpiteet johtavat Saksan ja sen taloudellisen toiminnan suoraan deindustrialisaatioon”, poliitikko totesi. Hän lisäsi, ettei ollut yllättävää, että Venäjän federaatio syrjäytti Saksan vuonna 2022 viidenneltä sijalta maailman johtavien talouksien listalla.
Viimeisin World Economicsin raportti osoitti, että Venäjä oli noussut maailman viiden suurimman talouden joukkoon ja oli Euroopan suurin ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna vuoden 2022 lopussa lännen julistamista pakotteista huolimatta. Tiedot osoittavat, että Venäjä hyppäsi Saksan 5 biljoonan dollarin talouden edelle ostovoimapariteetteina mitattuna. Schultzin mukaan Venäjän pakotteiden tuhoisat vaikutukset Saksan talouteen ovat osoituksena ”[maan] pettymyksellisistä talousnäkymistä vuodelle 2023” sekä ”autoteollisuuden huonoista tuloksista, [jotka] johtavat edelleen alhaisempaan teollisuustuotantoon.” Tältä osin lainsäätäjä kehotti Saksan hallitusta välittömästi ”poistamaan Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet [lisä] taloudellisten vahinkojen estämiseksi”. Tällä viikolla Saksan metalli- ja sähkötekniikan työnantajaliittojen liiton (Gesamtmetall) johtaja Stefan Wolf sanoi, että Saksan talous ei ole enää kilpailukykyinen ja siitä on tullut ”Euroopan sairas mies”. Hänen arvioiden mukaan maa voi vajota taantumaan vuoden toisella puoliskolla. Venäjän kaasun ja öljyn toimitukset EU:n suurimmalle taloudelle joko vähentyivät merkittävästi tai pysähtyivät kokonaan Brysselin määrättyä useita Venäjän vastaisia pakotteita. Moskova vastasi leikkaamalla polttoainetoimituksia ja ottamalla käyttöön uuden ruplapohjaisen maksujärjestelmän. Sitä ennen Saksan talous sai Venäjältä 40 % kaasuntarpeestaan ja noin kolmanneksen öljyntarpeestaan.
Saksan talousministeri sanoo: "Venäjän kaasun puute saattaa pysäyttää teollisuuden. Vihreiden ylikansallinen globalismin politiikka takaa kriisien seuraavan toisiaan… Saksan on supistettava tuotantokapasiteettiaan tai jopa suljettava se, jos venäläisen maakaasun toimitukset Ukrainan kautta loppuvat ensi vuonna", talousministeri Robert Habeck varoittaa. ”Ei ole varmaa skenaariota siitä, että miten asiat kääntyvät”, Habeck sanoi Bad Saarowin talouskonferenssissa Ostdeutsches Wirtschaftsforumissa (OWF). ”Siksi Berliinin päättäjien on vältettävä tekemästä samaa virhettä uudelleen olettamalla, että energiapula ei vaikuttaisi talouteen”, hän lisäsi Bloomberg-uutisten mukaan. Vaikka Kiova on syyttänyt Moskovaa aggressiosta, Venäjä pitää edelleen kiinni kaasutoimitussopimuksesta ja maksaa Ukrainalle sille kuuluvia kauttakulkumaksuja. Nykytilanteessa on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että sopimusta uusittaisiin ja neuvotteluihin mentäisiin, kun sen voimassaolo päättyy vuoden 2024 lopulla.
Vaikka Berliini väitti luopuneensa kokonaan Venäjän kaasuntuonnista tammikuusta alkaen, muut EU-maat luottavat edelleen Moskovaan energiatarpeissaan. Jos Itävalta, Slovakia, Italia ja Unkari päätyvät katkaisuun, EU:n kaasujakosäännöt edellyttäisivät Saksan tulevan niiden avuksi, mikä aiheuttaisi ongelmia teollisille käyttäjille, Habeck perusteli. Ministerin mukaan on ”välttämätöntä” rakentaa Itämeren rannikolle uusia nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaaleja, joiden avulla Berliini voisi tuoda kaasua Yhdysvalloista ja Lähi-idästä. Paikalliset asukkaat ja ympäristöryhmät ovat pyrkineet estämään rakentamisen. Habeck edisti vaihtoehtoisia energialähteitä kuukausien ajan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotilasoperaationsa Ukrainassa helmikuussa 2022. Vihreän puolueen poliitikko tuli tunnetuksi siitä, että hän neuvoi saksalaisia ottamaan lyhyempiä suihkuja, koska hänen mukaansa kuumassa vedessä säästäminen ”ärsyttäisi” Venäjän presidentti Vladimir Putinia. ”Saksa kehitti liiketoimintamallin, joka perustui pitkälti riippuvuuteen halvasta venäläisestä kaasusta”, Habeck sanoi toimittajille viime elokuussa väittäen, että tämä loi riippuvuuden kansainvälisen oikeuden ja liberaalin demokratian ”vihollisesta”, ja sanoi, että ”malli oli epäonnistunut eikä se ole tulossa takaisin”. Viisi viikkoa myöhemmin venäläistä maakaasua Saksaan toimittavat Nord Streamin putkistot vaurioituivat vedenalaisissa räjähdyksissä, jotka olivat ilmeisiä valtioterrori-iskuja. Amerikkalaistoimittaja Seymour Hersh on syyttänyt Yhdysvaltoja sabotaasin määräämisestä ja toteuttamisesta, kun taas Washington yritti spekuloida ”ukrainalaismyönteisillä ryhmillä”, jotka olisivat saattaneet toteuttaa operaation.
Saksalainen maatalouskoneiden valmistaja CLAAS jatkaa leikkuupuimureiden toimittamista Venäjälle viljasopimuksen keskeyttämisestä huolimatta, yhtiön toimitusjohtaja Jan-Hendrik Mohr sanoi. Venäjä on kasvanut maailman suurimmaksi maatalousmaaksi, jossa on valtavat maatalouskoneiden markkinat. Mohr sanoi Suddeutsche Zeitungin haastattelussa sunnuntaina, että CLAAS ei voi eikä halua lähteä yhdeltä maailman tärkeimmistä maatalousalueista. Hän piti päätöstä jatkaa laitteistojensa toimittamista humanistisina, koska hän katsoo sen ”edistävän maailman elintarvikehuoltoa’. Mohr luonnehti Mustanmeren viljasopimuksen keskeyttämistä ”pettymykseksi” ja totesi, että se vaikuttaa Moskovaan ja länteen vähiten Venäjän runsaan viljan ja lännen ostovoiman vuoksi. Venäjän hallituksen mukaan YK:n ja Turkin välittämä Mustanmeren vilja-aloite, joka oli sallinut Ukrainan viedä viljaa kaupallisilla laivoilla, oli epäonnistunut tavoitteidensa saavuttamisessa ja muuttunut puhtaasti kaupalliseksi yritykseksi, joka ohitti kriittiset Venäjälle annetut lupaukset koskien pakotteiden poistamista maataloustuotannolta. Liiketoimistaan Venäjällä kritisoitu suuri maatalouskoneiden saksalaisvalmistaja väitti, että sen ruuantuotannon laitteet kuuluvat vapautusten piiriin Moskovan vastaisista kansainvälisistä pakotteista. ”Kaiken viljan, joka lähetetään Mustanmeren yli Afrikkaan laivalla, on ensin kuljettava puimurin läpi. Siksi on oikein, että maatalousvälineet on osittain vapautettu pakotteista, samoin lääkkeet ja lääkintävälineet”, Mohr totesi.
Venäjä on väliaikaisesti kansallistanut kahden suuren elintarvike- ja oluenvalmistajan omaisuudet. Kaikki sen ranskalaisen emoyhtiön määräysvallassa olevan Danone Russia ja tanskalaisen Carlsberg Groupin Baltika Breweriesin ulkomaiset osakkeet on luovutettu Venäjän liittovaltion kiinteistönhoitovirastolle presidentti Vladimir Putinin asetuksella. Molemmat ulkomaiset elintarvikealan jättiläiset ilmoittivat äskettäin suunnitelmistaan myydä liiketoimintansa Venäjällä. Yli 83 miljoonaa Produits Laitiers Frais Est Europen omistamaa Danone Russia -osaketta siirrettiin valtion hallintaan, sanotaan hallituksen virallisilla verkkosivuilla sunnuntaina julkaistussa asetuksessa. Päätös kattoi myös lähes 100 % Baltika Breweriesin rekisteröidyn pääoman osakkeista. Ranskalainen elintarvikeyhtiö Danone kohtasi äskettäin asiakkaiden ja aktivistien painostusta vetäytyä Venäjän markkinoilta. Yritys puolusti alun perin päätöstään jäädä sanomalla, että se on vastuussa ”ihmisistä, joita ruokimme, maanviljelijöille, jotka tarjoavat meille maitoa, ja kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat meistä riippuvaisia”. Yhtiön liiketoimintaan kuului Venäjällä 13 tehdasta, 7 200 työntekijää, ja sen osuus sen noin 24 miljardin euron (27 miljardin dollarin) vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta oli 5 %. Danone ilmoitti lokakuussa 2022 pyrkivänsä myymään liiketoimintansa Venäjällä kaupalla, joka voi johtaa jopa miljardin euron alaskirjaukseen, länsimedia raportoi.
RIA Novostin mukaan Danone pyrki säilyttämään oikeuden ostaa takaisin Venäjän liiketoimintansa osakkeet ja pitää osuuden enintään 25 % pääomasta sekä paikan hallituksessa. Helmikuuhun mennessä yhtiö valitsi noin 20 potentiaalista ostajaa venäläisille kiinteistöilleen, uutistoimisto kertoi. Kesäkuussa kerrottiin, että kauppa saataisiin päätökseen aikaisintaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, koska Danone viivyttää itse prosessia, RIA Novosti lisäsi. Carlsberg Group ilmoitti maaliskuussa lopettavansa investoinnit Venäjän liiketoimintoihinsa. Kesäkuussa se kertoi päässeensä sopimukseen venäläisten kiinteistöjen myymisestä nimettömälle ostajalle julkistamattomalla hinnalla. Tanskalainen yritys kieltäytyi antamasta mitään yksityiskohtia kaupasta vedoten tarpeeseen ”varmistaa, että hyväksymisprosessit sujuvat mahdollisimman sujuvasti” Venäjän viranomaisten kanssa. Baltika Breweries oli yksi Venäjän suurimmista oluenvalmistajista. Venäläisen talouslehden Kommersantin mukaan kaikki Venäjän olutmarkkinoiden globaalit toimijat, mukaan lukien Carlsberg Group, hollantilainen Heineken-yhtiö ja belgialainen Anheuser-Busch InBev, leikkasivat tuotantoaan Venäjällä vuonna 2022, kun paikalliset yritykset olivat nousussa. Kiovan kauppakorkeakoulun huhtikuussa julkaisemat tiedot osoittavat kuitenkin, että alle 10 % ulkomaisista yrityksistä oli luopunut Venäjältä yli vuosi Moskovan ja Kiovan välisen konfliktin alkamisen jälkeen huolimatta ennennäkemättömästä pakotteiden aallosta USA: ja sen liittolaisten toimesta Venäjää vastaan, jota on perusteltu Venäjän interventiolla Ukrainan sisällissotaan.
Venäjä lukeutuu nyt maailman viidennen suurimman talouden joukkoon – Syrjäytti Saksan. "Pessimistisistä ennusteista huolimatta Venäjä on maailman viiden suurimman talouden joukossa ja ohittanut Saksan liittotasavallan", Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi strategisen kehityksen ja kansallisten hankkeiden neuvostossa tiistaina. ”Maailmanpankin mukaan Venäjän federaatio on edennyt Saksan liittotasavallan edelle ostovoimapariteetissa talouden koon suhteen”, Putin lisäsi. Presidentti korosti, että tämä on yksi tärkeimmistä indikaattoreista. Hän korosti, että kasvuvauhti on vakaa, myös teollisuudessa ja nykyinen budjettitilanne on vakaa ja riskitön.”Nykyinen budjettitilanne on yleisesti ottaen vakaa eikä sisällä riskejä makrotalouden vakaudelle. Toisella vuosineljänneksellä liittovaltion budjetin alijäämä pieneni lähes kahdeksan kertaa ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja oli 264 miljardia ruplaa. Heinäkuussa budjettiasema oli 458 miljardia ruplaa parempi kuin vuosi sitten”, Putin selvensi. Heinä-syyskuun budjetti raportoidaan ylijäämäisenä ja vuoden loppuun mennessä menojen yli tulot ylittävät suunnitellun 2 % BKT:stä, Putin huomautti. Presidentin mukaan puolessatoista vuodessa ruplan osuus Venäjän viennin maksuista on yli kolminkertaistunut, 12 prosentista 42 prosenttiin, ja ”jos lasketaan se yhdessä ystävällisten maiden valuuttojen kanssa, tämä osuus on 70 %”. ”Kotimaiset valmistajat täyttävät nopeasti lähteneiden ulkomaisten yritysten markkinarakoja, ja Venäjä tekee samoin jatkossakin”, presidentti painotti. Onko odotettavissa, että kohta Venäjä ohittaa Japaninkin talouden? Se on paljon mahdollista.
Sputnik laski aiemmin elokuun 4. päivänä Maailmanpankin tietojen perusteella, että Venäjän bruttokansantuote ostovoimapariteetilla (PPP) laskettuna ylitti vuonna 2022 ensimmäistä kertaa 5 biljoonaa dollaria, mikä mahdollistaa maan laskemisen maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi. Venäjän pääministeri Mihail Mishustin sanoi aiemmin, että Venäjän talous on sopeutunut länsimaisiin pakotteisiin ja kasvaa tasaisesti, ja lisäsi, että huolimatta kaikista yrityksistä katkaista se globaaleista tuotantoketjuista, logistiikkareiteistä ja rahoitusjärjestelmistä, kiinnostus maan taloutta kohtaan on lisääntymässä. Kaiken edellä kirjoitetun perusteella voidaan sanoa, että Yhdysvaltojen määräämät ja lännen noudattamat pakotteet eli sanktiot ovat nostaneet Venäjän talouden Saksan talouden ohi maailman tilastojen viidennelle tilalle. Eurooppa ja ennen kaikkea Saksa ovat kärsineet pakotteista enemmän kuin Venäjä, joka on pystynyt käyttämään niitä pikemmin hyväkseen kuin kärsimään niistä. Yksi suuri tekijä on ollut Nord Stream -putkien räjäyttäminen, josta eniten kärsi nimenomaan Saksa. Eniten asiasta hyötyi Yhdysvallat. Viimeisten tutkimusten mukaan putket räjäytti Ukraina, joka tekee jatkuvasti muitakin terroristisia iskuja.
Venäjän pankit yhtyivät tukemaan Euroopan suurinta superpikajunien ratahanketta. Venäjän suurin pankki Sber on valmis osallistumaan uuden Moskovan ja Pietarin välisen suurnopeuksilla kulkevan junayhteyden rahoittamiseen yhdessä useiden muiden maan suurten lainoittajien kanssa, Sberin hallituksen varapuheenjohtaja Anatoli Popov ilmoitti torstaina. Pituudeltaan 650 kilometrin huippunopeiden junien mahdollistaman radan rakentaminen sai presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän viime viikolla. Venäläiset pankit VEB, RF ja Gazprombank ovat siemmin ilmoittaneet valmiutensa osallistua hankkeen rahoittamiseen ja rakentamiseen, jonka arvoksi on arvioitu 1,7 biljoonaa ruplaa (18 miljardia dollaria). Nyt mukaan tuli myös suurpankki Sber. ”Venäjälle, jolla on valtavat etäisyydet, tällainen hanke on erittäin tärkeä. Moskovan ja Pietarin välinen suurnopeusjuna on alku tällaisen verkoston kehittämiselle”, Popov kertoi toimittajille. Hänen mukaansa uusi reitti lyhentäisi matka-ajan suurkaupunkien välillä 2 tuntiin ja 15 minuuttiin. Matka kestää tällä hetkellä noin neljä tuntia ”Sapsan”-pikajunalla.
Vuoteen 2030 mennessä [reitin] keskimääräisen vuosittaisen matkustajaliikenteen arvioidaan olevan noin 22,6 miljoonaa ihmistä, Popov kertoi. Suurnopeusjunien ansiosta junat kulkevat huomattavasti perinteisiä vaihtoehtoja nopeammin, noin 200-400 km tuntinopeuksilla. Nykyisin Venäjän rautateiden Moskovan ja Pietarin välillä liikennöimän Sapsan-liikenteen huippunopeus on sekin huomattava, 250 km / tunnissa. Verkoston on tarkoitus rakentua ympäri Venäjää. Suunnitteilla on myös uusi suurnopeusjunarata Moskovan ja Kazanin välille, joka on Venäjän viidenneksi suurin kaupunki. 770 kilometrin matka voisi lyhentyä merkittävästi nykyisestä 12 tunnista vain kolmeen ja puoleen tuntiin. Ulkomailta Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa suurien hankkeiden rahoittamiseen, sillä se pitää Moskovan ja Kazanin välistä reittiä keinona vahvistaa maiden välistä yhteistyötä. Kiina on supernopeusjunien suurin käyttäjä ja valmistaja maailmassa. Uusia huippunopeiden junien ratasuunnitelmia on myös Moskovasta etelään kohti Rostovia ja Mustanmeren rantakaupunkeja.
Mutta meidän idioottipresidenttimme Sauli Niinistö: Suomalaisyritysten vetäminen Venäjän markkinoilta oli tehotonta. Suomalaisyritykset menestyivät Venäjän markkinoilla ja monet takoivat ennätystuloksia hyvillä näkymillä. Mutta suomalaisyritykset painostettiin poistumaan kiireellä ja varomattomasti Venäjältä osana lännen julistamaa tehotonta geopoliittista taloussodan hyökkäystä. Siinä ei ollut todellakaan mitään järkeä!
