Kirkasotsainen mies

ARKTIKA

Arktika (Арктика) tarkoittaa Venäjän kielellä arktista aluetta Pohjoisella jäämerellä.  9. - 10.4.2019 pidettiin Arktisen foorumin kokous Pietarissa. Ensimmäistä kertaa kaikki Arktisen alueen tärkeimmät jäsenmaiden johtajat kokoontuvat yhteiseen tapaamiseen. Kokoukseen osallistui Suomesta presidentti Sauli Niinistö, Ruotsista pääministeri Stefan Löfven, Norjasta pääministeri Erna Solberg, Islannin presidentti Gudni Johannesson.  Tanska lähetti ulkoministeri Anders Samuelsin, joka ei tavannut Putinia vaan ulkoministeri Sergei Lavrovin. Putinilla on ollut hyvin kiireinen kevät. Hän on tavannut ainakin Moldavian presidentin Igor Dodon, Kazakstanin entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin ja uuden presidentin Kassym-Komart Tokajevin, kävi kaksipäiväisellä vierailulla Serbiassa ja tapasi presidentti Aleksandar Vucicin, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Moskovassa ja sitten jo kolme kertaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin. Ihmettelen, miten hänen aikansa on riittänyt. Mutta Arktinen alue on mielenkiintoinen. Se on suunnattoman suuri ja ylivoimaisesti eniten alueesta omistaa Venäjä. Venäjä on sopinut kaikki rajakiistansa Norjan kanssa aikoja sitten, mutta yhdysvalloilla on oma mielipiteensä asioista, joita ei kuitenkaan käsitelty tässä foorumissa. Foorumilla ei ole oikeutta käsitellä minkäänlaisia oikeudellisia kysymyksiä eikä rajakiistoja.

Niinistö ja Putin

Arktisen foorumin kokoukseen osallistui yli 3 000 vierasta 25 maasta. Arktisen alueen merkitys tulee kasvamaan valtavasti. Pelkästään Venäjän alueella sijaitsee kymmenesosa maailman öljyvaroista ja neljäsosa maapallon maakaasuista. Kuljetusreittinä alueen merkitys kasvaa huomattavasti pohjoisen laivareitin kehityksen myötä.  Viime vuonna tavaraliikenne oli yli 20 miljoonaa tonnia ja tämä on tarkoitus nostaa yli 80 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Jäänmurtajia on rakenteilla 13 kappaletta, joista 9 käyttää ydinvoimaa. Myös sotilaspoliittisesti alueen merkitys on huomattava.

 Rakenteilla olevat atomijäänmurtajat.

Suomen presidentti Niinistö saapui kokoukseen junalla ja sai kunnian tavata Putinin ensimmäisenä kahden kesken. Kommentteja keskusteluista ei paljoa herunnut. Mielenkiintoista oli sen sijaan Islannin presidentin Gudni Johannessonin julkinen puhe kokouksessa. Hän kertoi venäjäksi, että on opiskellut venäjää ja kertoi lukeneensa jostain venäläisestä kirjasta, että kaikkein arvokkainta on todellinen ystävyys. 3000 vierasta edusti 300 venäläistä ja lähes 50 ulkomaista yritystä. Osallistujat olivat pääasiassa EU:n alueelta. Bloombergin edustaja John Frier pohti merkitseekö tämä suhteiden paranemista Venäjän ja Euroopan välillä? Hän kysyi pakotteista. Putin vastasi suurin piirtein, että "sanktiot tietenkin häiritsevät, mutta ei mitenkään merkittävällä tavalla. Ne ovat vaikuttaneet niin, että olemme aktiivisesti kehittäneet omaa teknologiaamme. Näin ne ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat itse asiassa myönteisesti Venäjään. Tietenkin se vääristää maailmankauppaa, joka johtaa maailman talouden hidastumiseen. Olisi parempi toimia ilman sanktioita, mutta Venäjän suunnitelmiin käyttää ja kehittää mineraalivaroja se ei vaikuta mitenkään." Putin jatkoi: "Yamal LNG on kansainvälinen hanke. Sanktiot eivät lopeta tätä hanketta ja alueen kehittämistä. Hauska yhteensattuma oli muuten, miten rangaistustyökalut toimivat, ensimmäinen Yamal LNG lähetys meni Yhdysvaltoihin ja kauppa jatkuu, koska amerikkalaiset hyötyvät ja toteuttavat kaiken jos se on taloudellisesti heille kannattavaa. Kuulostaa naurettavalta, mutta se on faktaa."

Yleinen keskustelu jatkui yli kolme tuntia. Todettiin, että mitkään tutkimukset eivät osoittaneet Venäjän sotkeutuneen Yhdysvaltojen vaaleihin. Putinilta kysyttiin, että Helsingissä Putin ja Trump olivat tavanneet toisensa ja silloin Trump oli kutsunut Putinin vierailulle Washingtoniin. Mullerin raportin jäkeen onko asiasta kuultu mitään? Putin vastasi suurin piirtein: "Meillä on hyvä kirja nimeltään "Kaksitoista tuolia" Siinä kirjoitetaan "Tule käymään vierailulle niin vanha äitimme tulee hyvin iloiseksi, mutta osoitetta emme kuitenkaan anna". Tämä on Yhdysvaltojen sisäistä poliittista taistelua." Minun henkilökohtainen käsitykseni on se, että Trump sai Helsingissä niin kovasti Putinilta turpiinsa, ettei uskalla tavata häntä.

Myös öljyn hinnasta puhuttiin. Putin sanoi, että Moskova on hyvin tyytyväinen tämän hetken hintoihin. Venäjä tekee yhteistyötä OPEC:n kanssa ja päätökset tehdään markkinahinnoista riippuen. Puhuttiin myös arktisen alueen militarisoinnista. Alue on muuttumassa hyvin tärkeäksi. Putin otti esiin Niinistön vanhan ehdotuksen transpondereiden käytöstä sotilaskoneissa. Putin oli ottanut asian puheeksi Naton kokouksessa. Nato otti heti jyrkän kielteisen kannan asian suhteen, joten Venäjäkään ei käytä transpondereita. Naton ja varsinkin Yhdysvaltojen sotilaskoneet lentävät ympäri maailmaa ja niitä lentelee ylivoimaisesti yli kymmenen kertaa enemmän kuin venäläisiä koneita eikä yksikään niistä käytä transpondereita. Joten oikea osoite on kysyä tätä asiaa Natolta.

Tämä foorumi oli viides Arktisen alueen foorumi. Aikaisemmin se on pidetty mm. Moskovassa ja Arkangelissa. Foorumin motto oli "Arctic. Ocean of Opportunities". Suomi on pitänyt yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjään kuten moni muukin EU maa, esimerkiksi Saksa. Ruotsin suhteet taas ovat olleet hyvin etäiset. Tosin on ymmärrettävää, että Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa yli 1 300 kilometriä ja Ruotsilla Suomi edessä puskurina ikään kuin turvana ja yhteistä rajaa ei ole. Tämä "turvapuskuri" pitää ottaa huomioon Suomen ja Ruotsin välisissä sotilaallisissa suhteissa.

Keskusteltiin myös Euroopan neuvoston ja Venäjän välisistä suhteista. Euroopan neuvosto poisti Venäjältä äänioikeuden vuonna 2014, jolloin Krim liittyi Venäjään.  Tällöin Venäjä lopetti jäsenmaksunsa neuvostolle eikä ole enää osallistunut kokouksiin. Venäjän parlamentti päätti erota Euroopan neuvostosta, koska Venäjälle ei ole mitään hyötyä tai merkitystä koko neuvostosta. Putin tosin totesi Niinistölle, että Venäjä voisi vielä pysyä Euroopan neuvoston jäsenenä, mutta vain jos saa samat täydet oikeudet kuten muillakin jäsenillä on. Niinistö korosti, että Suomi pyrkii toimimaan niin, että Venäjä ei jättäisi Euroopan neuvostoa. Venäjä olisi tärkeä jäsen Euroopan neuvostossa asioista päätettäessä. Osoittaako tämä jonkinlaista lievennystä Euroopan neuvostossa?  Venäjähän on ylivoimaisesti suurin Euroopan valtioista. Putin toivoi, että Venäjän ja EU:n suhteet paranevat Suomen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella.

 Koillisväylä Jäämeren kautta Euroopasta itään lyhentää matkaa huomattavasti.

Puhuttiin myös ilmaston lämpenemisestä. Putinilla ja Niinistöllä oli hieman eri tiedot lämpenemisen nopeudesta, mutta sillä ei liene käytännön merkitystä. Tosin ilmaston lämpeneminen auttaa helpottamaan Pohjoisen Jäämeren reittiä liikenteellisesti. Keskusteltiin myös sanktioista. Putin syytti länttä, että se käyttää sanktioita taloudellisessa kilpailussa Venäjää vastaan, mutta itse asiassa menettävät enemmän rahaa kuin Venäjä. Sanktiot ovat itse asiassa Venäjälle hyvä mahdollisuus kehittää omaa talouttaan. Tämä on näkynyt kaikilla aloilla mm. maataloudessa. Toisaalta Putin sanoi, että Krim ei kuulu Arktiseen alueeseen. Miksi siitä pitäisi keskustella täällä Arktisessa neuvostossa?

Ranskalla, Italialla, Saksalla, Unkarilla, Itävallalla ja Bulgarialla on omat hyvät kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa. Näin olisi hyvä, että myös Suomella olisi. Venäjän naapurimaiden uudesta lähestymistavasta kertoo lisäksi Viron presidentin Kerstin Kaljulaidin matka Moskovaan 18. huhtikuuta. Tällöin hänen pitäisi tavata myös Putin henkilökohtaisesti. Venäjän ja Viron edellisestä tapaamiskerrasta on jo 11 vuotta. On ihan selvää, että Suomikin tarvitsee hyvät ja toimivat suhteet naapuriin.