SEKOPÄITTEN maailma
Näyttää siltä, että henkilökohtainen aikani muuttuu juuri kiireisemmäksi ja kiireisemmäksi. Se johtuu lähestyvästä joulusta. Selkeästi se vaikuttaa näiden juttujeni kirjoittamiseen. Ei jää enää aikaa niin paljon kuin normaalisti. Toivon kuitenkin, että ehdin kirjoittaa edes jotain, koska tilastojen mukaan lukijoitani riittää. En halua pettää heidän toiveitaan.
Viime aikoina maailmassa näyttää väkivalta lisääntyneen. Mutta otan tähän alkuun Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ilmoituksen, että hän on armahtanut poikansa Hunter Bidenin hänen tuomiostaan. Aiemmin tänä vuonna valamiehistö totesi Hunter Bidenin syyllistyneen rikoksiin, kun hän osti ja piti hallussaan ampuma-asetta päihderiippuvaisena. Syyskuussa Hunter Biden tunnusti syyllisyytensä veropetoksiin. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti, että hän on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Alkujaan hän lupasi, ettei puutu poikansa oikeusjuttuihin, mutta ehkä hänen muistinsa ei enää tuossa iässä toimi. Hunter oli myöntänyt jo syyllisyytensä. Valamiehistön kesäkuinen päätös oli historiallinen, sillä istuvan presidentin lapsi ei ollut koskaan aiemmin joutunut edes rikossyytteeseen Yhdysvaltain historiassa.
Hunter Biden odotti tuomioidensa julistamista. Hänen oli tarkoitus saada tuomio asetapauksesta 12. joulukuuta ja verojutusta 16. joulukuuta. Armahdus tarkoittaa, ettei Hunter Biden saa tuomioita rikoksistaan. Häntä ei CNN:n mukaan voida lähettää vankilaan. Hunter Bidenia uhkasi jopa 17 vuoden vankeusrangaistus veropetostapaukseen liittyen. Aijemmin presidentti Joe Biden oli sanonut, ettei hän aio käyttää asemaansa poikansa armahtamiseen. Hunter Bidenia vastaan oli nostettu myös lisää syytteitä. Demokraatit ovat syyttäneet Trumpia yrityksistä käyttää oikeusjärjestelmää omien etujensa ajamiseen. Tämmöinen on amerikkalainen oikeuslaitos.
Hunterin sekoilua Ukrainassa huumeiden vaikutuksen alaisena ukrainalaisten ilotyttöjen kanssa.
Mistäs sitten jatkaa? Ehkä aikajärjestys on hyvä, joten otetaan Georgia ja sen mielenosoitukset. Georgiassa oli parlamenttivaalit 26. lokakuuta, jossa valittiin kaikki parlamentin edustajat. Vaalit voitti hallitseva Georgialainen unelma -puolue noin 54 prosentin kannatuksella. Pääministeriksi valittiin Irakli Kobakhidze. Puolue on Venäjämielinen, joten neljän länsimielisen oppositiopuolueen mielestä tulos ei ollut rehellinen. Varsinkin Ranskassa syntynyt ja Yhdysvalloissa opiskellut presidentiksi 16.12.2018 valittu Salome Zourabichvili on haukkunut vaalitulosta vilpilliseksi. Mutta kun katsoo tulosta huomaa miten suuri kannatus hallituspuolueella Georgialainen unelma on neljään seuraavaan puolueeseen verrattuna.
Tästä on nostettu kohu ja vaaleista lähtien Georgiassaon osoitettu mieltä hallitusta vastaan. Jopa presidentti Salome Zourabichvili on kehottanut kansaa osoittamaan mieltä. Tosin hänen presidenttikautensa päättyi 15.12.2024 eli siis tänä vuonna juuri äsken, mutta hän on ilmoittanut siitä huolimatta jatkavansa presidenttinä. Mieltä ovat osoittaneet pääasiassa nuoret. Syynä sanotaan olevan se, että Irakli Kobakhidze ilmoitti, ettei Georgia toistaiseksi pyri EU:n jäseneksi. Mielenosoitusten takana on kuitenkin ilmoitettu olevan Yhdysvallat ja länsimaat. Mielenosoitukset muistuttavat erehdyttävästi Ukrainassa 2014 järjestettyjä Maidanin mielenosoituksia.
Georgian presidentti Salome Zourabichvili ja pääministeri Irakli Kobakhidze
Asiasta onkin sanottu, että Georgiaan halutaan samanlainen vallankaappaus kuin Ukrainassa tapahtui 2014. Lännessä on puhuttu, että Venäjää vastaan halutaan toinen rintama ja Georgia olisi siihen loistava paikka. Tosin nämä mieltä osoittavat nuoret eivät tiedä sitä, että Georgia oli jo sodassa Venäjän kanssa vuonna 2008 ja hävisi sodan totaalisesti menettäen samalla Etelä-Ossetian ja Abhasian. Vanhempi väki muistaa vielä eikä halua enää uutta sotaa Venäjän kanssa. Tilanne tulisi varmasti olemaan vähän samanlainen kuin Ukrainassa nykyään. Tätäkö halutaan? Tosin Georgian väkiluku on vain vähän yli 4 miljoonaa, kun taas Ukrainan väkiluku oli sotaoperaation alussa noin yli 50 miljoonaa, mutta on laskenut alle 40 miljoonaan. Lisäksi Georgian suhteet Venäjään ovat parantuneet huomattavasti viimevuosina. Toivon hallituksen pysyvän lujana eikä saattavan Georgiaa jälleen suureen onnettomuuteen. Ulkomainen presidentti ei sovi Georgiaan.
Hämmästyksekseni Etelä-Koreassa pidettiin yhden yön pituinen mielenosoitus. Taustat jäivät minulle vähän hämärän peittoon. Aluksi ajattelin, että kyseessä olisi Pohjois-Korea, mutta ei, kyseessä oli Etelä-Korea, jossa lähes 150 000 ihmistä oli kokoontunut parlamenttitalon edustalle 6.12.2024 vaatimaan presidentti Yoon Suk-yeolin eroa. Hän oli julistanut poikkeustilan ja tästä kansa suivaantui ja osoitti mieltä. Tapaus käynnisti maassa poliittisen sekasorron. Sittemmin presidentti perui poikkeustilan, mutta maassa syntyi sekaannusta. Poliisi teki ratsian Yoon Suk-yeolin kansliaan ja häntä voi odottaa pidätysmääräys. Hän sanoi taistelevansa loppuun saakka.
Myös
Suomessa oli 6.12.2024 mielenosoituksia jotka ovat jokavuotinen yhä kasvava
ilmiö. Tämä itsenäisyyspäiväksi muodostunut tapa osoittaa mieltä eri asioita
vastaan näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Tästä on muodostunut jo odotettu tapa,
joka saa yhä enemmän poliittisia merkityksiä. Tänä vuonna mielenosoituksia oli
jo neljä. Poliisin käytös on muuttunut mielenosoituksia vastaan joka vuosi yhä
väkivaltaisemmaksi. Lehdet otsikoivat "Poliisi on ottanut kiinni useita
vastamielenosoittajia Helsingin Töölöntorilla". Lisäksi määräsi
vastamielenosoitukset päättymään kesken kaiken. Nämä koskivat natsien
vastustajia. Siis natsit saavat ihan vapaasti osoittaa mieltään, mutta heidän
vastustajansa eivät. Siis äärioikeistolainen 612-kulkue sai itsenäisyyspäivänä
kokoontua vapaasti mielenosoitukseen, mutta vastustajat eivät. Missähän on
presidenttimme Alexanteri Stubidon järki, kun sallii tämmöisen. (Olen tottunut
kutsumaan presidenttiämme tuolla nimellä, koska se sopii hänelle
Myös muualla Euroopassa on ollut mielenosoituksia. Mm. Saksassa on ollut jatkuvasti mielenosoituksia esimerkiksi työttömyyden lisääntymisestä johtuen. Volkswagenin kolmen tehtaan lopettaminen on lisännyt työttömyyttä, mutta ennen kaikkea se on ollut poliittisesti merkityksellistä ja symbolista. Vielä joitakin vuosia aikaisemmin tämmöistä ei olisi uskonut kukaan. Ranskassa ja Britanniassa maanviljelijät osoittavat mieltään. Myös poliittinen tilanne Euroopassa on aika sekava. Äänestykset eri puolilla Eurooppaa mm. Romaniassa ja Unkarissa aiheuttavat sekaannusta. "Demokratia" -sana on aiheuttanut jopa vastareaktioita. Erimielisyys Euroopassa lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi Kaija Kallas omilla puheillaan on aiheuttanut rajua mielipiteiden vaihtoa. Amerikkalainen demokratia eurooppalaista demokratiaa vastaan on aiheuttanut rajua mielipiteiden vaihtoa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer ovat olleet vähän eri linjoilla muun Euroopan kanssa. Meidän presidenttimme Alexanteri Stubidomme on ollut ihan harhateillä. Hän ei ajattele ainakaan Suomen parasta.
Mutta se mitä nyt tapahtuu Lähi-Idässä, Israelissa, Libanonissa ja nyt ennen kaikkea Syyriassa ylittää kaiken. Israel on käyttäytynyt Gazassa ja Libanonissa niin epäinhimillisesti, että se pitäisi tuomita kansanmurhista. Mutta tämä ei onnistu, koska sen suurin puolustaja on Yhdysvallat. Suurimmat Israelin uhrit ovat nimenomaan olleet lapsia ja naisia. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on rikollinen, joka on tehnyt suurimmat rikokset inhimillisyyttä vastaan. Nyt Israel jatkaa samanlaisin menetelmin Syyriassa kuin Gazassa ja Libanonissa. Pääasialliset uhrit ovat lapset ja naiset. Israel on jatkanut iskujaan eri puolille Syyriaa. YK:n asiantuntijan mukaan Israel rikkoo toiminnallaan Israelin ja Syyrian vuonna 1974 allekirjoittamia sopimuksia. Israel väittää, ettei 50 vuotta vanha sopimus olisi enää voimassa. Yhdysvaltojen mukaan Israelin eteneminen Syyrian puolella rajaa täytyy olla vain väliaikaista. Israelin toimet ovat selkeästi laittomia.
Tilanne Syyriassa on vielä niin sekava ja siitä tiedottaminen eri puolilla hyvin erilaista etten kommentoi asioita kovin yksityiskohtaisesti. Meillä Suomessa asiasta kerrotaan kovin yksipuolisesti. Yritän ottaa tässä mukaan myös muita näkökantoja. Erittäin usein jätetään ilmoittamatta Yhdysvaltojen osuus tapahtumien kulussa. Alkujaan kaikki lähti liikkeelle erilaisten ääri-islamilaisten terroristijärjestöjen hyökkäyksestä Syyrian hallintoa ja sotavoimia vastaan. Syyrian hallinto ja sotavoimat tulivat täydellisesti yllätetyiksi tästä hyökkäyksestä. Vähitellen nämä terroristijärjestöt ovat muuttuneet hyväksytyiksi ja rauhaa rakastaviksi osapuoliksi ja hävinnyt osapuoli Syyrian armeija ja presidentti Bashar al-Assad hirviöiksi ja "pahaksi" osapuoleksi. Näinhän maailmassa aina yleensä käy. Hävinnyt osapuoli muuttuu äkkiä hylkiöksi.
Julkisesti on todettu, että vallankaappauksen takana on Yhdysvallat, joka huomasi aikansa tulleen. Juuri missään ei mainita, että Yhdysvallat on majaillut Syyrian itäosissa ja varastanut Syyrian öljyä jo yli 20 vuotta. Samalla se on solminut suhteita Syyrian erilaisiin radikaaleihin islamilistilaisiin voimiin. Tästähän Yhdysvalloilla on kokemusta jo vuosikymmenien takaa esimerkiksi Afganistanista Al-Qaidan terroristijärjestöön, jota johti silloin Osama bin Laden. Tällä toiminnalla ajettiin silloinen Neuvostoliitto pois Afganistanista. Myöhemmin Osama bin Ladenista tuli Yhdysvaltojen pahin vihollinen syyskuun 11. päivän WTC-iskujen takia. Ja Yhdysvallat liittolaisineen ajettiin pois Afganistanista kuten aikaisemmin Vietnamista. Siinä samalla karkotettiin myös Suomi.
No nykyisen Syyrian toiminnan taakse saatiin myös Israel. Nyt Syyriassa toimii lukuisia osapuolia, joista jyrkimmät ovat Israel ja Turkki, kaiken takana Yhdysvallat. Erilaiset osapuolet käyttäen tai uhaten käyttää väkivaltaa ovat vallanneet suurimman osa Syyriasta. Syyrian presidentti Bashar al-Assad pakeni Venäjälle, josta sai turvapaikan. Syyrian sotaväki on suurimmaksi osaksi antautunut ilman taistelua. Israel kuitenkin etenee väkivaltaa käyttäen ja taistellen kohti Damaskosta vaikka väittää että pysyy Golanin kukkuloilla eikä etene sieltä mihinkään. Pidetään hyvin todennäköisenä, että Israel tulee laajentamaan valtionsa aluetta suoraan Syyriasta. Siis Israel kasvaa. Samoin Turkki laajentaa aluettaan. Yhdysvallat tulee jäämään öljykentilleen varastamaan yhä Syyrian öljyä. Myös kurdit ovat perustamassa omaa valtiotaan alueelle. Syyria voi siis hajota todennäköisesti erilaisien valtioiden kesken.
Venäjällä on Syyriassa ainakin kaksi (joidenkin tietojen mukaan kolme) tukikohtaa, mutta ainakin Hmeimimin lentotukikohta ja Tartusin laivastotukikohta. Venäjällä on hyvät välit Israelin, Turkin ja kaikkien osapuolten paitsi Yhdysvaltojen kanssa. Venäjä on ollut yhteydessä Syyrian uuden johdon kanssa. Venäjä toivoo voivansa pitää Syyriassa sijaitsevat tukikohtansa jatkaakseen taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan. He ovat olleet siellä syyrialaisten pyynnöstä taistelussa Isisin terroristeja vastaan. Alueen osapuolia ovat myös Irak ja Iran. Iranille tilanne kasvoi huonoksi. Assadin johtama Syyria oli tärkein lenkki Iranin johtamassa "vastarintaliikkeessä" Yhdysvaltoja ja Israelin liittoa vastaan. Nyt on paljon mahdollista, että Israel käyttää tilannetta hyväkseen Irania vastaan monella tavoin.
Syyriassa toimii useita kapinallisryhmiä. Näitä Yhdysvallat ja Israel käyttivät hyväkseen ja kaatoivat Al-Assadin hallinnon. Joidenkin juuret ovat al-Qaidan terroristijärjestössä, joka oli varsin tuttu Yhdysvalloille. HTS:n juuret ovat vuonna 2011 perustetussa Jabhat al-Nusra-järjestössä, joka perustettiin al Qaidan suoraksi tytärjärjestöksi. Myös ISIS oli mukana. Ideana oli jihadistinen ideologia. Johtajana on pidetty Abu Mohammad al-Jolania, joka irrottautui al-Qaidasta. HTS:ää on syytetty ihmisoikeusloukkauksista. Eri ryhmät ovat taistelleet keskenään. Mihin eri ryhmät pyrkivät on hyvin monimutkaista selostaa tässä. Kaikella tällä päästiin Al-Assadista. Turkilla on myös sormensa tässä pelissä. Presidentti Donald Trump on kommentoinut, että Yhdysvalloilla ei pitäisi olla mitään tekemistä tämän kaiken kanssa. Mutta en rupea selostelemaan tässä vaiheessa tapahtumia enempää. Palaan varmaan vielä aiheeseen.
Ukrainassa Venäjällä menee hyvin. Kaikilla rintamilla Venäjä etenee ja tuottaa suuria tappioita Ukrainalle. Ukraina käytti jo toisen kerran amerikkalaisia ATAMCS -ohjuksia, jotka kaikki kuusi Venäjä sai tuhottua ennen niiden kohteeseen osumista. Näillä on merkitystä, koska tällöin Venäjä on suorassa sodassa amerikkalaisten kanssa, koska ukrainalaiset eivät osaa itse käyttää näitä, vaan amerikkalaiset joutuvat ampumaan ne kohti Venäjää. Seurauksena Venäjä ampui suuren määrän erilaisia ohjuksia Ukrainaan, jotka saivat suurta tuhoa aikaan Ukrainan energiasysteemille.
Kaikki odottivat, että Venäjä käyttää uusia ORECHNIK -ohjuksia, mutta tällä kertaa niin ei käynytkään. Ohjusta on mahdotonta torjua millään nykyisellä välineellä. Ohjuksen nopeus on yli 10 machia ja kantosäde yli 5 500 kilometriä, joten sillä pystyy ampumaan jokaiseen eurooppalaiseen kaupunkiin. Venäjä pystyy valmistamaan tällä hetkellä näitä ohjuksia joka kuukausi noin 25 kappaletta eli vuodessa yli 300 kappaletta. Valmistusta aiotaan lisätä. Niihin voi ladata ydin- tai mitä tahansa tavallisia kärkiä, mutta jo pelkän massan nopeus aiheuttaa ydinräjäytystä muistuttavan reaktion hyvänä puolena ilman minkäänlaista ydinlaskeumaa paikalle. Venäjä on luvannut myös Valko-Venäjälle näitä ohjuksia. Ohessa luonnos ohjuksesta.
Ukrainalaisten taistelumoraali on laskenut. Melkeinpä kukaan ei halua astua taistelutantereelle, joten käytetään varsin väkivaltaista mobilisointitekniikkaa. Ukrainalaiset taistelevat tällä hetkellä voimakkaasti alimiehitettyinä. Enää vain 12 prosenttia ukrainalaisista uskoo jonkinlaiseen mahdolliseen voittoon. Rintamakarkuruutta esiintyy varsin yleisesti ja venäläisille pyritään antautumaan mahdollisimman nopeasti. Vangit eivät halua palata takaisin Ukrainaan, koska pelkäävät joutuvansa taas rintamalle. Venäjälle on perustettu jopa ukrainalaisten osasto, joka koostuu pelkästään ukrainalaisista taistelijoista. He taistelevat venäläisten rinnalla. He kieltäytyvät palaamasta Ukrainaan ennen sotaoperaation loppumista. He ovat entisiä ukrainalaisia sotavankeja ja heidän ajatuksena on saada sotaoperaatio loppumaan mahdollisimman nopeasti, jotta uhreja tulisi mahdollisimman vähän. Varsin jalo ajatus.
Jatkan jälleen lopuksi sarjaani ukrainalaisista venäläisille antautuneista vangeista. Vankeja tulee joka päivä paljon. Yksi vanki kertoo: "Hänet otettiin väkivaltaa käyttäen kiinni kadulta, annettiin ase käteen ja vietiin rintamalle antamatta juuri mitään koulutusta. Heti kun tuli mahdollisuus hän antautui venäläisille". Virallisten lukujen mukaan yli 90 000 on antautunut venäläisille pelkästään tänä vuonna. Nimiä ja henkilötietoja en kerro eettisistä ja moraalisista syistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tarkistetaan ennen julkaisua!