Kirkasotsainen mies

EIVÄT HYPPELE ORAVAT ENÄÄ

Helsingin keskuspuistoa. Öljymaalaus Seppo Kilgast 2019.

 Siellä oli suo, täällä oli kuokka - ja Jussi oli siellä täällä. Helsingissä on Keskuspuisto. On sanottu, että Helsingin Keskuspuisto on kultainen, vihreä luontoaarre. Se ei ole hoidettu puisto, vaan luonnon on annettu hienovaraisesti muotoutua sellaiseksi kuin se itsekseen muotoutuu, vuodenaikojen ja myrskyjen saatossa. Kaupungin metsänhoitajat ovat vain huolehtineet vaeltajien turvallisuudesta, niin ettei esimerkiksi puita kaadu päälle. On sanottu, että Keskuspuisto on Helsingin henkireikä. Nyt koronaepidemian aikana sen merkitys on erityisesti huomattu.

Katso Helsingin Keskupuiston alueella kuvattu kaunis video osoitteessa:

Kuin haukan lento.mp4

Helsingin Keskuspuisto on perustettu 1914. Se alkaa Töölöstä ja jatkuu Pitkäkoskelle etelästä pohjoiseen. Aikojen saatossa sen paikalla on ollut metsää, peltoa, laidunta, ampumaratoja, asutusta ja siellä kulkee tykkiteitä. Monin paikoin löytyy 1900-luvun alussa rakennettuja linnoitteita. Nykyään siellä on metsää, ulkoilu- ja pyöräteitä, luonnonsuojelualueita, pieneläinten hautausmaa, uurnalehto, puulajipuisto ja viljelypalstoja. Siellä voi nähdä erilaisia villieläimiä lukuisista lintulajeista, liito-oravista, ketuista ja kauriista lähtien. Alueen kautta kulkevat kävelyn, pyöräilyn, maastopyöräilyn, suunnistuksen ja hiihtolatujen reitit.  Maunulanpuisto, Pirkkolan puisto, Pakilan metsä, Paloheinä, Haltiala, Niskalan arboretum, Aarnimetsä, Ruutinkoski, Pitkäkoski ovat alueita, jotka kuuluvat Keskuspuistoon.

Ruutinkoski. Öljymaalaus Seppo Kilgast 2019.

Nyt Keskuspuistoa ollaan tuhoamassa pala palalta. Keskuspuisto alkaa olla uhanalainen. Osa siitä on jo kaadettu Raidejokerin tieltä. Puisto on tältä kohden selkeästi katkaistu. Pirkkolassa ollaan tuhoamassa uimahallin viereistä metsää ja kalliota monitoimihallin tieltä. Hämeenlinnan väylän varteen on suunniteltu täydennysrakentamista, jonka tieltä tuhottaisiin suuria metsäalueita - siis eräänlainen bulevardi. Syyllinen tähän on Helsingin kaupunginvaltuusto, jonka ajatuksena on vain raha. Muita arvoja tällä valtuustolla ei ole. Keskityn nyt Pirkkolan alueeseen.

Punaisella on merkitty uusi monitoimihalli. Sinisellä on merkitty alueen kolme parkkipaikkaa. Keltaisella on merkitty mahdollinen bulevardiasutus.

Monelle pirkkolalaiselle tuli täytenä yllätyksenä suunnitelmat uuden monitoimihallin ja parkkipaikan rakentaminen Pirkkolan uimahallin viereen. Hallisuunnitelma on saanut runsaasti vastustusta, kun alueen asukkaat, Keskuspuiston puolesta -ryhmä sekä Pro Luonto-yhdistys ovat nousseet hanketta vastaan. Ihmiset ovat huolissaan siitä, että vanhaa metsää täytyy tuhota hallin takia. Alle jää Suomessa erittäin uhanalaiseksi arvioitua lahokaviosammalta. Siinä on kalliota, jota jouduttaisiin räjäyttämään. Lisäksi alueella saattaa liikkua liito-oravia. Uusi halli tulisi valmistuessaan Pirkkolan uimahallin länsipuolelle juuri siihen kohtaan, joka jo nyt on Keskuspuiston kapein. Siitä jouduttaisiin kaatamaan metsää niin, että kapein kohta puistoa olisi enää vain 200 metriä. Kaksikerroksisen hallin pinta-ala olisi lähes 9 000 neliötä. Tämä kyllä katkaisisi käytännössä koko Keskuspuiston.

Rakentamista vastaan on osoitettu mieltä ja parhaillaan kerätään netissä  adressiin nimiä tätä hanketta vastaan. Käy ihmeessä laittamassa nimesi listaan!  Varsinaisesti liikuntahallia ei vastusta kukaan, mutta paikka, johon se on suunniteltu, on väärä. Monitoimihallia on ryhdytty suunnittelemaan vuodesta 2017 saakka. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hallin paikan jo 2014, mutta se teki virheen siinä, että ei julkisesti ilmoittanut hallin rakentamisesta juuri tuohon paikkaan. Tämä on yleinen virhe Helsingin kaupunginvaltuustossa. Rakennuslupa saatiin vuonna 2019, mutta vasta tuolloin alueen asukkaat saivat tiedon asiasta.

Käy laittamassa nimesi adressiin osoitteessa:

https://www.adressit.com/pelastaka_pirkkolan_metsa

Rakentaminen ehdittiin jo lähes aloittaa, ennen kuin hallinto-oikeus kielsi 10. kesäkuuta rakennustoimet kiista-alueella. Kielto on voimassa, kunnes hallin nykyistä rakennuspaikkaa vastustavien tahojen valitus on ratkaistu lainvoimaisesti tai kunnes sitä ennen toisin määrätään. Hallin paikaksi on ehdotettu runsaasti muita paikkoja, jotka eivät tuhoaisi luontoa. Helsinki on täynnä mahdollisia hallin sijoituspaikkoja, jotka olisivat lisäksi hyvien liikenneyhteyksien päässä, jottei tarvitsisi käyttää omia autoja ja vaatia suuria parkkipaikkoja ja tuhota kaunista ja ihmisille tarpeellista luontoa. Esimerkiksi Luonnonsuojelijoiden mukaan vaihtoehtoinen paikka löytyisi jopa parinsadan metrin päästä parkkipaikalta. Ja se olisi lähempänä julkisia liikenneyhteyksiäkin. Alueella on jo ennestään kolme parkkipaikkaa ja vastustajat ihmettelevät miksi pitäisi rakentaa vielä yksi lisää? Lukuisia vaihtoehtoisia hallipaikkoja Helsingissä löytyisi tasamaalta ja joutomailta, joilla ei tarvitse edes räjäytellä kalliota.

1990 Helsingin kaupungin valtuusto sai päähänsä rakentaa pikaraitiovaunuyhteyden Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Tämä on eräänlainen muoti-ilmiö tällä hetkellä. Linja sai nimekseen Raide-Jokeri. Rakentaminen aloitettiin 2019 ja sen on tarkoitus valmistua 2024. Linjan pituus on 25 km. Alustavasti hinnaksi arvioitiin 212 miljoonaa euroa, mutta nyt se on noussut jo 459 miljoonaa euroon. En usko, että se jää tuohon. Suurin virhe asiassa on kuitenkin raitiovaunuyhteyden linjaus. Se on pistetty kulkemaan suurin piirtein bussilinjan 550 reittiä. Ehdottomasti järkevintä olisi ollut suunnitella linjaus kulkemaan kehäykkösen reittiä sen vierellä. Kaikkea tuhoa olisi tullut paljon vähemmän ja rakentaminen olisi ollut halvempaa ja nopeampaa. Yhteydet raitiolinjaan olisi voitu hoitaa eri paikoista bussiyhteyksillä.

Raide-Jokerin suunniteltu linjaus. Kehäykkönen olisi ollut ihan vieressä, mutta se ei kelvannut.

Raide-Jokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. Yhtenä perusteena hankkeelle ilmoitetaan arvio, että tulevaisuudessa raitiolinjan varrelle muuttaa 23 000 uutta asukasta ja 14 000 uutta työpaikkaa. Tätäkin suurempia lukuja on esitetty. Toisena perusteluna on esitetty, että hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuosittain 4000 tonnia. Liikenteen päästöjen väheneminen kaupungeissa on olennaista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tässä ei vain oteta huomioon, kuinka paljon saasteita lisätään tuhoamalla metsiä ja käyttämällä valtavaa määrää raskasta dieselkalustoa ja rakennusmateriaaleja rakentamisen aikana. Myös kaikki luontoarvojen tuhoaminen on jätetty huomiotta.

Raide-Jokeri on katkaissut Keskuspuiston kahtia Pirkkolan kohdalla

Raitiolinjasta on tehty useita valituksia, mutta käytännössä ne eivät ole johtaneet mihinkään. Tosin Korkein hallinto-oikeus myönsi Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle valitusluvan ja asetti puunkaatotoimenpidekiellon Pajamäessä sijaitsevan Patterimäen puistossa. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan hakkuut vaarantavat liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hakkuut uhkaavat myös suojeltua jalopuumetsikköä sekä lintujen pesintää. Tästä johtuen Raide-Jokeri alittaa Pajamäessä sijaitsevan puiston osittain tunnelissa, mutta metsää kaadetaan kuitenkin tunnelin suuaukkojen läheisyydessä sekä puiston länsiosassa ratalinjalta ja pelastustiekäyttöön muutettavan virkistysreitin leventämisen vuoksi. Tällä hetkellä työt ovat kuitenkin pysähdyksissä liito-oravien papanahavaintojen vuoksi. Espoon Otaniemessä ja Pitäjämäellä on vastustettu taimenpuron läheisyyteen kaavailtua maanläjityspaikkaa. Roihupellossa yritettiin estää geologisesti arvokkaan hiidenkourun tuho, mutta tässä ei onnistuttu.

Raide-Jokerin linjauksella sijaitsevat luontoarvokkaat kohteet metsien tuhoamisen lisäksi.

Roihupellossa oleva arvokas hiidenkouru tuhottiin.

Mutta ehkä pahiten ovat saaneet kärsiä Pirkkolassa asuvat. Pirkkolassa on 1940-luvulla rakennettu rintamamiestaloalue, joka on tällä hetkellä yksi suojelluimmista rakennetuista ympäristöistä. Pirkkolan asemakaava on SR-1, joka tarkoittaa muutostyötä kokonaan kieltävää määräystä. En paneudu alueen historiaan enempää, koska verkosta löytyy runsaasti lisää tietoja. Pirkkolassa on noin 200 omakotitonttia ja Lampuotilantiellä noin 20. Välissä kulkee Pirkkolantie. Joka tapauksessa Raide-Jokeri on pistetty halkaisemaan alueen kahtia ja tämä on aiheuttanut alueen asukkaille suurta harmia. Suuri harmi töiden aikana on ollut se, että Pirkkolantie on suljettu liikenteeltä Metsäpurontien ja Pakilantien väliltä. Tästä pirkkolalaiset osoittivat mieltä 11.6.2019. Kaikki liikenne ohjattiin kapeaa Metsäpurontietä pitkin.

Pirkkolalaiset osoittivat mieltään 11.6.2019 Pirkkolantien sulkemisen johdosta.

Pirkkolantie suljettiin läpiajolta kaikesta huolimatta Raide-Jokerin takia.

Kenties suurin harmi pirkkolalaisten mielestä on ollut kuitenkin rakentamisesta aiheutuvat haitat. Jatkuva melu aamusta klo 7 lähtien iltaan kello 22 asti tuntuu kidutukselta. Välillä tehdään töitä ympäri vuorokauden. Myös viikonloppuisin tehdään usein töitä. Moni valittaa, että ei saa koskaan nukutuksi. Hirveä jatkuva jumputus ja tärinä erilaisten paalutusten yhteydessä on voinut saada pahoja vaurioita aikaan vanhoissa rakennuksissa, jotka hyppivät jytinän yhteydessä. Mitä tämä saa aikaan vanhojen talojen rakenteissa ja perustuksissa? Mitään tällaista ei ole suunniteltu talojen rakentamisen aikaan. Vanhoissa taloissa eristeenä on usein sahanpuru, joka tärinän ja jytinän vaikutuksesta valuu ja tiivistyy vaikuttaen talojen lämmöneristykseen. Myös jatkuva pöly ja pakokaasut saavat paljon harmia aikaan. Sitä ei ole kiva hengittää. Myös hajuhaittoja on esiintynyt töiden aikana, kun viemäreitä on siirrelty. Kaupungilla olisi syytä kompensoida kaikki tämä jotenkin alueen asukkaille.

Pirkkolaan on myös suunniteltu uusiorakentamista. Rintamamiestalojen keskelle aiotaan rakentaa betonisia kerrostaloja. Vaikka alue on suojeltu Helsingin kaupunki ei välitä tästä millään tavalla. Missään nimessä 5 kerroksiset betonibunkkerit eivät sovi puolitoista kerroksisten vanhojen puutalojen keskelle. Varsinkin Lampuotilantiellä tuleva rakentaminen on ahdasta ja täysin tyylille sopimatonta. Pirkkolalaiset esittivät omat suunnitelmat, joissa alueelle olisi rakennettu 2 - 3 kerroksisia puutaloja Vallilassa sijaitsevien talojen tapaan, mutta Helsingin kaupunki ei hyväksynyt ehdotusta. Lampuotilantie 38:ssa  oli vanha talkootyönä rakennettu kaunis puukirkko, myöhemmin seurakuntatalo, joka hävitettiin tulevien uusien viisikerroksisien betonibunkkereiden tieltä. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta ollaan tuhoamassa. Syyhyävätkö gryndereiden kädet, jotta saataisiin koko Pirkkola purettua? Tosin asiaa painotetaan sillä, että kun kaikki on saatu valmiiksi seuraa siitä kiinteistöjen arvonnousu. Tuntuu tosiaan siltä, että tärkeintä Helsingin kaupungin valtuustolle on raha. Muut arvot eivät merkitse mitään.

Lampuotilantielle ollaan suunnittelemassa 5 kerroksisia betonibunkkereita, jotka eivät sovi ollenkaan alueen tyyliin.

Lampuotilantie 38:ssa ollut talkootyönä tehty vanha kaunis kirkko, myöhemmin seurakuntatalo purettiin tulevien 5 kerroksisten betonibunkkereiden tieltä.

Lopuksi katso vanha vuonna  2013 tehty video luonnonkalliosta ja metsästä Pirkkolassa, jota enää ei ole olemassa. Tilalla on nyt 5 kerroksisia rumia betonibunkkereita. Eivät juokse oravat enää tällä alueella eivätkä linnut laulele:

https://www.youtube.com/watch?v=tH5CLREQRZw