MIELENOSOITUSTEN
KAVALKADI
Ehkä nykyajan kuuluisin mielenosoitus oli Yhdysvalloissa
Martin Luther Kingin vuonna 1963 järjestämä protestimarssi Washingtoniin rotuerottelun
vastustamiseksi. Tämä oli siihen mennessä Pohjois-Amerikan suurin
mielenosoitus. Siihen osallistui yli 250 000 ihmistä joukossa myös aikansa
kuuluisuuksia. Tällöin syntyi hänen puheessaan kuuluisaksi tullut sanonta
"I Have A Dream". Tänään tuntuu, kuin mikään ei olisi muuttunut
noista päivistä Yhdysvalloissa. Martin Luther King murhattiin 4. huhtikuuta
1968.
Ehkä nykyajan suurimmat mielenosoitukset maailmassa
olivat kuitenkin Yhdysvaltain Vietnaminsodan vastaiset mielenosoitukset 1960-
ja 1970-luvuilla. Ne levisivät ympäri maailmaa ja jopa Suomessa marssittiin
eduskuntatalolta Kaivopuistoon Yhdysvaltojen suurlähetystön edustalle. Jopa
suomalainen poliisi käytti ankarasti mustia pamppujaan mielenosoittajia
vastaan. Loppujen lopuksi Yhdysvallat sai turpiinsa ja hävisi sodan ja joutui
poistumaan Vietnamin alueelta.
Viimevuosina on osoitettu mieltä varsin runsaasti eri
puolilla maailmaa. Varsinkin tänä vuonna on osoitettu mieltä todella paljon.
Liekö COVID-19 pandemialla osuutta asiaan. Varsinkin amerikkalaiset ovat
osoittaneet mieltään ylivoimaisesti eniten. He ovat pistäneet jopa viranomaiset
ja poliisit polvilleen. Mielenosoittajia vastaan on käytetty jopa sotilaita
kuin 1960-luvulla Vietnamin sodan aikoihin. En osaa määritellä kuolleiden tai
haavoittuneiden lukumäärää siellä tällä hetkellä, koska siellä tapetaan ja
hakataan jatkuvasti ihmisiä. Ja tämä
kaikki alkoi amerikkalaisen valkoisen poliisin Dereck Chauvinin tummaihoisen George Floydin murhaamisesta.
Tässä Dereck Chauvin tukehdutti hengiltä George Floydin polvellaan
Minneapolisissa 25. toukokuuta 2020. Syntyi Floydin hädissään lausuma iskulause
"I Can't Breathe". Valtavat mellakat alkoivat melkein heti eri
puolilla yhdysvaltoja. Amerikkalainen poliisi on todennäköisesti maailman
raain. Se ei epäröi hetkeäkään tappaessaan aseettomia tummaihoisia. On selvää,
että omat värinsä näihin mielenosoituksiin antavat tietenkin tulevat
presidentinvaalit. Molemmat presidenttiehdokkaat Trump ja Biden ovat käyttäneet
mielenosoituksia sumeilematta hyväkseen. Joidenkin mielestä tässä onkin näiden
mielenosoitusten ydin. Ympyrä sulkeutuu, koska 28.8.2020 kokoonnuttiin
Washingtoniin tärmälleen samalle paikalle kuin vuonna 1963, jossa Martin Luther
Kin Jr. lausui kuuluisat sanat "I Have A Dream".
28.8.1963 "I Have A Dream"
28.8.2020.
Nämä mielenosoitukset kasvoivat siihen mittaan, että
poliisi ja viranomaiset joutuivat usein taipumaan. Uudeksi sloganiksi tuli mm.
"Black Lives Matter". Nämä mielenosoitukset levisivät myös
Britanniaan eri kaupunkeihin ja saattaa olla, että kasvoivat historian
suurimmiksi mielenosoituksiksi Britanniassa. Liekö osallisena myös siellä COVID-virus.
Britanniassa tartuntojen määrä kasvoi Euroopan huippulukuihin. Paitsi että
poliisit pistettiin polvilleen, kaadettiin ja tuhottiin muistomerkkejä, jotka
koettiin merkitykseltään mielenosoittajien ajatusten vastaisiksi ja
rasistisiksi. Taaskin täytyy myöntää, että en saa selville kuolleiden tai
loukkaantuneiden lukumäärää. Lisäksi aiotaan kieltää (esim. BBC) kappaleen
"Rule Britain" esittäminen, koska sen sanat ovat rasistisia.
Kappaletta pidetään yhtenä Britannian kansallislauluna. Tämän lisäksi vaaditaan
Nelsonin patsaan poistamista Lontoon Trafalgar Squarelta, joka valmistui 1843.
Nelson oli rasisti.
Nelsonin patsas Lontoon Trafalgal Squarella vaaditaan
poistettavaksi.
Olen kirjoittanut mielenosoituksista ja syistä osoitteissa:
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/i-cannot-breathe-en-ole-kirjoitellut.html
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/tuulenviemaa-kansallissankari-george.html
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/amerikkaamerikka-amerikka.html
Toisaalta Ranskassa syntyi aivan toisenlainen protesti ja mielenosoitusten liike jo marras-joulukuussa 2018. Keltaisten liivien liike (Mouvement des gilets jaunes) protestoi verojen ja elinkustannusten nousua vastaan. Protestit lähtivät liikkeelle polttoaineverosta, jolla pyrittiin vähentämään ilmaston lämpenemistä ja ilmaston kuormitusta. Tällä ei tietenkään ollut mitään tekemistä COVID-viruksen kanssa. Protestit levisivät koko maahan ja protesteilla oli koko kansan tuki. Protestoijat ja poliisi tappelivat toisiaan vastaan. Kuolleita laskettiin olleen 15 ja loukkaantuneita tuhansia. Lopulta hallitus myöntyi protestoijien vaatimuksiin ja polttoaineiden veronkorotukset ja sähkön ja kaasun hinnat jäädytettiin, nostettiin palkkoja ja leikattiin veroja. Presidentti Macronin suosio kasvoi, mutta ajoi Ranskan talouden epätasapainoon. Tilanne ei vieläkään ole rauhallinen.
Aivan toisenlainen tilanne oli Espanjassa järjestettyjen
katalonialaisten järjestämät valtavat mielenosoitukset. Katalonia on yksi
Espanjan itsehallintoalueesta ja se on taloudellisesti rikkain alue Espanjassa.
Katalonian parlamentti äänesti itsenäisyydestä 27. lokakuuta 2017 ja tuloksena
oli itsenäisyys ja ero Espanjasta. Äänestäneistä yli 90 prosenttia kannatti
Katalonian itsenäistymistä. Katalonian alueparlamentti julisti Katalonian
itsenäiseksi tasavallaksi 27. lokakuuta 2017. Espanjan hallitus kuitenkin
mitätöi itsenäisyysjulistuksen ja otti Katalonian suoraan hallintaansa. Eihän
se halunnut rikkaimman alueensa menettämistä. Seurauksena syntyi valtavia
mielenosoituksia, jotka levisivät yli Espanjan. Poliisi käytti väkivaltaa ja
yli 840 siviiliä ja 35 poliisia loukkaantui näissä mielenosoituksissa.
Kuolemantapauksista ei ilmoitettu. Katalonian äänestyksen johtohenkilöitä uhkaa
vankeustuomio, joka voi olla jopa 30 vuotta vankeutta. Tällä hetkellä ajatuksia
hallitsee kuitenkin koronaviruksen aiheuttama katastrofi. Espanjassa ovat
Euroopan suurimmat tartuntamäärät.
Aivan oman lukunsa muodostavat Hongkongin
mielenosoitukset 2019-2020. Hongkong kuului alunperin Britannian menneeseen
kansainyhteisöön, jossa Britannia hallitsi Hongkongia jopa huumeiden avulla.
Mutta tässä ei ole mitään järkeä mennä historiaan. Vuonna 1997 Britannia
luovutti vihdoin Hongkongin Kiinan vallan alle, koska se on kuitenkin
erottamaton osa Kiinaa. Vuonna 2019 Kiina määritteli uuden lain, joka salli
Hongkongkin luovuttaa rikoksista syytettyjä Kiinaan. Tällä on merkitystä
sikäli, että se syventää Kiinan ja Hongkongin yhtenäisyyttä. Tästä johtuen
alkoivat mielenosoitukset 9. kesäkuuta
2019. Lähinnä nuoret osoittivat mieltään ja omituiseksi tunnukseksi
muodostuivat sateenvarjot. Vanhempi väki oli mielenosoituksia vastaan. Noin 10
ihmistä kuoli mellakoissa, mutta loukkaantuneiden määrästä ei ole tietoa,
lienee useita tuhansia.
Kiinan hallitus ajoi parlamentissa läpi turvallisuuslain,
joka astui voimaan 30. heinäkuuta 2020. On ilman muuta selvää, että ennemmin
tai myöhemmin Hongkongista tulee aivan tavallinen osa Kiinaa ja se menettää
parhaillaan kovaa vauhtia erityisasemaansa. Tämä kasvatti hongkongilaisten
mielenosoituksia. Toisaalta on selvää, että näihin mielenosoituksiin ovat
vaikuttaneet ulkovallat, jotka esimerkiksi rahoittavat niitä. Erityisesti
Yhdysvallat on näiden toimien takana. Taustalla siintää Taiwanin samanlainen
kohtalo. Siitä tulee ennemmin tai myöhemmin myös tavallinen osa Kiinaa.
Erityisesti Yhdysvallat on vastustanut tätä ja aseellinen aktiviteetti alueella
on vilkasta. Kiina varustautuu voimakkaasti nykyaikaisilla aseilla ja kasvattaa
jopa ydinasearsenaaliaan. Kiina ei ole allekirjoittanut ydinaseiden
rajoitussopimusta. Siis maailman suurin armeija varustautuu nykyaikaisilla
aseilla. Kiina ostaa jopa nykyaikaisia taistelukoneita Venäjältä. Venäjällä ja
Kiinalla on läheiset suhteet. On selvää, että Yhdysvallat tulee menettämään
asemiaan noilla alueilla. Tällä hetkellä mielenosoitukset Hongkongissa ovat
ankarasti kiellettyjä. Aluetta koettelee jo kolmas koronavirusaalto. On
rauhallista.
Aivan toisenlainen oli Venäjällä Habarovskissa
mielenosoituksia synnyttänyt tapahtuma. Alueen kuvernööri Sergei Furgal
pidätettiin 9. heinäkuuta murhiin syyllistymisestä. Hän oli alueella hyvin
pidetty henkilö. Puolessa välissä
heinäkuuta alkoivat mielenosoitukset pidätystä vastaan. Furgalia syytetään
useiden palkkamurhien tilaamisesta 15 vuotta sitten. On ilmeistä, että hän
murhautti kilpailijoitaan kasvattaessaan liiketoimintaansa. On selvää, että
murha rikoksena ei vanhene koskaan. Näin on myös Venäjän lakien mukaan. Nyt on
löydetty todisteita ja todistajia murhien tapahtumisesta. Asiaa ei voi kieltää
eikä kiertää mitenkään. Murhaajien on saatava rangaistuksensa. Osa Habarovskin
asukkaista ei vain halua hyväksyä tapahtunutta. Mielenosoitukset eivät olleet
väkivaltaisia, mutta herättivät suurta huomiota maailmalla. Mielenosoituksia ei
rajoitettu mitenkään eikä ketään pidätetty. Yhtään poliisia ei nähty paikalla.
Myös Valko-Venäjällä on ollut viimeaikoina
mielenosoituksia. Siellä pidettiin presidentinvaalit jossa entinen presidentti
Aleksandr Lukasenka sai murskavoiton eli 80,2 prosenttia äänistä. Muutamien
oppositiopuolueiden yhteinen ehdokas Svetlana Tsihanovskaja sai vain 9.9
prosenttia äänistä. Tilanteesta kaikki eivät olleet yhtä mieltä ja tästä syntyi
mielenosoituksia, joissa oli pääasiassa nuorisoa. Nuoret ovat helposti
vaikutteille alttiita, joten heidät on helppo provosoida. Mielenosoitukset ovat
provosoitu ulkoapäin, josta on tullut myös rahoitus. Näitä rahanjakajia on
otettu kiinni ja pistetty vankilaan. Provosoijat ovat olleet Euroopan ongelmamaita
Puola, Liettua ja Ukraina, joilla on vahva vastustus Venäjää vastaan.
Mielenosoituksia on myös Lukasenkan puolesta. Nykyään mielenosoitukset ovat
rauhallisia ja poliiseja ei näy. Lisäksi ne ovat laantumaan päin. Kansa on
väsynyt näihin mielenosoituksiin. Hävinnyt ehdokas Tsihanovskaja muutti
Liettuaan ja ilmoitti, ettei osallistu enää presidentinvaaleihin. Hän ilmoitti,
että "Hän haluaa olla ihan tavallinen kotirouva, joka vain valmistaa
ruokaa miehelleen ja lapsilleen". On selvää, että hänestä ei ole minkään
valtion presidentiksi. Häntä käytetään vain propagandassa hyväksi ja hän taitaa
tietää sen itsekin.
Aleksandr Lukasenka sai 80,2 prosenttia äänistä ja
Svetlana Tsihanovskaja 9,9 prosenttia.
Vaikka Puola, Liettua ja Ukraina ovat lietsoneet
mellakoita Valko-Venäjällä, Venäjä ei ole osallistunut millään tavalla vaalien
tapahtumiin. Vladimir Putin onnitteli Aleksander Lukasenkan vaalivoitosta on
ollut ainoa reaktio vaalien tapahtumiin. Harva suomalainen tietää, että Venäjän
ja Valko-Venäjän välillä on kollektiivisen turvallisuuden sopimus, jonka mukaan
valtioiden on autettava toisiaan suvereniteetin, ulkorajojen ja vakauden
suojelussa. Tältä osin Venäjällä on tietysti velvoitteita Valko-Venäjää
kohtaan, jos siellä syntyy epävakautta. Mutta tällä hetkellä näyttää siltä,
että tilanne on rauhoittumassa.
On ilman muuta selvää, että tilanne on vähintäänkin arka,
kun Venäjän ja Valko-Venäjän naapurimaat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti.
Se on turvallisuuskysymys. Venäjä ei halua rajoilleen levottomuuksia ja
Valko-Venäjä ei halua olla Ukraina. Ukraina on Euroopan köyhin valtio ja siellä
vallitsee ikuinen sisällissota. Kerran mielenosoittajien joukossa oli kaksi
EU:n lippua, mutta mielenosoittajat vaativat ne heti pois. Nyt EU:ssa vaaditaan
sanktioita Valko-Venäjää vastaan. Tässä tilanteessa, kun maailmassa vallitsee
vakava koronavirusepidemia, tämä on todella huolestuttavaa. Näin ei pitäisi käyttäytyä.
Tämä on selvästi poliittista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan
Valko-Venäjää. Lukasenka lupasi
varsinkin Puolaa ja Liettuaa vastaan vakavia vastasanktioita. Silloin kun
Ranskassa keltaliivit tappelivat poliiseja vastaan ja tuli ruumiita ja
Espanjassa oli katalonialaisten puolesta rajuja mielenosoituksia ja
Yhdysvalloissa tapetaan jatkuvasti aseettomia mustia, EU ei ole esittänyt
minkäänlaisia sanktioita näitä maita vastaan. Ja nyt puututaan Valko-Venäjän
sisäisiin asioihin ja ehdotetaan sanktioita. Eurooppalaisten toimet ovat
vähintäänkin kummallisia. Mutta Naton toimet ovat täsmälleen odotetunlaiset.
Nato pitää Venäjää päävihollisenaan ja yrittää tietysti käyttää hyväkseen
pienimmätkin mahdollisuudet vahingoittaa Venäjää.
Entäpä sitten Euroopan murheenkryyni? Ukraina on Euroopan
köyhin valtio, jonka ainoa vientituote on äärettömän halpa työvoima.
Suomessakin on liikkunut ennen pandemiaa halpaa ukrainalaista työvoimaa.
Ukraina on valtio, jossa käytännöllisesti katsoen joka päivä osoitetaan mieltä.
Viimeksi 27.8.2020 mielenosoittajanatsit hyökkäsivät "Patriot for
Life" puolueen jäseniä kuljettaneen bussin kimppuun heidän tullessaan
kokouksesta Harkovasta Lyubotinin kaupungin alueella. Bussi pysäytettiin ja sisällä
olijat hakattiin henkihieveriin. Bussi sytytettiin tuleen. Tapauksella oli
paljon silminnäkijöitä, mutta kukaan ei uskaltanut puuttua asiaan. Syntyi
verilöyly. "He ympäröivät bussin, rikkoivat ikkunat, ampuivat pyörät puhki,
heittivät kiviä ja soihtuja rikkoutuneisiin ikkunoihin ja yrittivät tappaa
meidät", sanoi yksi uhreista. Yleensä Ukrainan natsit eivät saa mitään
rangaistuksia.
Natsit hyökkäsivät Patriot for Life puolueen jäseniä
kuljettaneen bussin kimppuun.
Kun presidentti Volodimir Zelenski tuli presidentiksi hän
lupasi lopettaa sodan Itä-Ukrainassa, noudattaa Minskin sopimusta ja laittaa
Petro Poroshenko vankilaan. Yhtäkään näistä lupauksistaan hän ei ole pitänyt.
Maidanilla ammuttiin vuonna 2014 yli 100 ihmistä ja Odessassa poltettiin elävältä
48 ihmistä ja kaikki näiden tekijät tunnetaan, mutta ketään heistä ei olla
pidätetty tai rangaistu. Natsit, kuten esimerkiksi natsipataljoona Azov, saavat
toimia vapaasti Ukrainassa ja järjestää väkivaltaisia mielenosoituksia melkein
joka päivä ja kukaan ei tee mitään heidän toimintansa lopettamiseksi. Patriot
for Life puolue on esittänyt Zelenskille, että Ukrainassa kiellettäisiin kaikki
natsijärjestöt. Taitaa Zelenski olla niin heikko presidentti, ettei se onnistu.
Natsipataljoona
hakaristilippuineen Maidanin aukiolla.
Entäpä Suomi sitten. Suomi ei osaa järjestää
mielenosoituksia. Suomessa mielenosoitukset järjestetään yleensä seuraavaan
tapaan. Varataan joku tori johon kokoontuu joukko ihmisiä. Osalla on kylttejä
kädessään. Jotkut pitävät mielenosoittajien edessä puheita. Jotkut huutelevat
kuorossa iskulauseita. Sitten kaikki poistuvat hyvässä järjestyksessä
koteihinsa. Eihän tämä ole todellista mielenosoittamista. Ei tällä saada mitään
aikaan. Hyvänä esimerkkinä oli mielenosoitus Senaatintorilla 2.2.2018 Juha
Sipilän hallituksen laatimaa pakkotyöllistämislakia, ns. aktiivimallia vastaan.
Tämä Sipilän aktiivimalli sai paljon tuhoa aikaan. Koskaan Suomen historiassa
ei ole vielä tullut niin paljon sairaseläkehakemuksia masennuksen takia kuin
tuon lain määräämisen jälkeen. Se teki paljon tuhoa suomalaisten keskuudessa ja
voidaan sanoa, että yhä tänä päivänä monet kärsivät tämän lain seuraamuksista.
Mutta suomalaiset eivät ottaneet oppia esimerkiksi ranskalaisista
keltaliiveistä, jotka saivat kaikki tahtonsa läpi. Missä ovat suomalaisten mielenosoitukset?
Niitä tarvitaan, jotta kunnollisia tuloksia syntyisi. Ottakaamme oppia muualta,
koska emme itse osaa!
Ei edes meidän idioottipresidenttimme Sauli Niinistö
tehnyt asialle mitään. Sen sijaan hän meni puhumaan Vladimir Putinille
Valko-Venäjän tilanteesta, mutta oman kansan tilanteesta hän ei välitä tuon
taivaallista. Meillä on koronaepidemia, jonka hoitaminen vaatii rahaa. Silti
olemme pistämässä rahaa yli 10 miljardia, todennäköisemmin yli 30 miljardia,
uusiin hävittäjäkoneisiin ja meidän idioottipresidenttimme ei hiiskahda
sanaakaan asiasta. Hän on sentään armeijan ylipäällikkö ja voisi helposti viheltää
asian poikki. Hankinnat voidaan siirtää vaikka 20 vuotta eteenpäin. Emme tällä
hetkellä tarvitse mitään hävittäjiä, vaan rahaa koronaepidemian ja sen
haittavaikutusten estämiseen, vanhusten hoitamiseen ja yhä lisääntyvän työttömyyden
hoitamiseen.