Kirkasotsainen mies

KAKSI KOKOUSTA

Ajattelin kirjoittaa kahdesta kokouksesta, jotka hämmästyttävän paljon muistuttavat toisiaan, mutta kuitenkin olivat hyvin erilaisia. G7-maiden kokous pidettiin tänä vuonna Kanadassa La Malbaiessa 8. - 9.6. Kuten kaikki ehkä muistavat G7 maat ovat Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Lyhyen aikaa myös Venäjä kuului joukkoon, jolloin ryhmää kutsuttiin G8-maiksi. Venäjä jätettiin ryhmästä vuonna 2014. G7-maiden merkitys maailmassa on ollut yhä vähenevä sekä taloudellisessa, että poliittisessa mielessä. En paneudu historiaan tuon enempää, vaan kirjoitan tästä kokouksesta. Kokous oli hyvin ristiriitainen ja sekava. Tämän aiheutti lähinnä Yhdysvallat ja presidentti Donald Trump. Suurin syy oli todennäköisesti Yhdysvaltojen asettamat tullit, joiden kohteiksi joutuivat myös muut G7-maat, sekä vastatullit, jotka he olivat asettaneet Yhdysvaltoja vastaan. Näitä voi hyvällä syyllä verrata sanktioiksi, koska toimivat täsmälleen samoin. Sanktiot vahingoittavat aina molempia osapuolia ja nyt siis liittolaiset toisiaan.

Vissiin kuuluisin kuva G7-kokouksesta kuvaa hyvin kokouksen ilmapiiriä!

Kokous alkoi siis asetelmasta Trump vastaan muut G7-maat. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti jo etukäteen, että Yhdysvallat voitaisiin jättää ryhmän ulkopuolelle. Trump puolestaan ilmoitti, että Venäjä voitaisiin ottaa jälleen mukaan ryhmään. Tämä herätti suurta eripuraa muissa jäsenissä. Trump sanoi mm. että Krim kuuluu Venäjälle. Kysyttäessä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovilta venäläisten mielipidettä hän ilmoitti, ettei Venäjä ole erityisen kiinnostunut liittymään G7-maiden ryhmään. Venäjä pitää G20-maiden ryhmää paljon tärkeämpänä kuin G7-maiden ryhmää, jolla on yhä vähenevä merkitys maailmassa. Venäjä ei tarvitse mihinkään G7-ryhmää. Siis G7-maiden kokouksen asetelma oli jo alkumetreiltä hyvin selvä tai oikeammin siis hyvin epäselvä. Kokous eteni hyvin hitaasti ja Trump oli useimmissa käsiteltävissä asioissa eri mieltä kuin muut maat. Kokousta alettiinkin kutsua varsin yleisesti G6 + 1-maat.

Trump halveksi muita kokoukseen osallistuja. Hän sanoi mm. Britannian pääministeri Theresa Mayta kotiopettajattareksi, joka ei osaa opettaa ja kokouksen isäntää Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta heikkotahtoiseksi idiootiksi. Saksan kansleri Angela Merkel osasi pistää vastaan Trumpille ja kokouksesta levisi kuvia maailmalle, joita sanotaan varsin kokousta kuvaavaksi. Ranskan presidentti Macron tiesi Trumpin fetissin kädenpuristuksesta ja puristi heti alkajaisiksi tämän kättä niin lujasti, että Trumpin käteen jäi valkoiset jäljet. Trumpin ilme oli varsin tuskainen. Asetelmat olivat jakaantuneet niin, että Trump oli yksin muita vastaan, jotka puolestaan olivat jakaantuneet kahteen osaan. Britannia, Saksa, Ranska ja Kanada ja toisella puolella Italia ja Japani.  Viimeiseen asti oltiin epävarmoja syntyykö yhteistä asiakirjaa ollenkaan. Yhteisen asiakirjan saaminen oli ollut vaikeaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, ettei sellaista todennäköisesti synny. Kanadan pääministeri Justin Trudeau ilmoitti kuitenkin lopuksi, että kaikki seitsemän olivat hyväksyneet kokouksen loppujulkilausuman.

Presidentti Trump oli saapunut kokoukseen viimeisenä ja poistui sieltä jo ennen kokouksen päättymistä. Hänellä oli kiire Singaporeen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamiseen. Lentokoneesta käsin Trump kuitenkin ilmoitti irtautuvansa sopimuksesta. Hänen mielestään tarkoitus oli vain hyväksikäyttää Yhdysvaltoja. Hän lähetti tviitin, jossa sanoi Trudeaun puhuneen tiedotustilaisuudessa epärehellisesti. Pääministeri Trudeau malttoi mielensä varsin hyvin, mutta hänen entinen avustajansa Roland Paris vastasi presidentti Trumpille twitterissään, että "siellä iso poika kirjoittelee lentokoneessaan, koska ei uskalla puhua asioita kasvotusten". Trumpin talousneuvonantaja Peter Navarro ilmoitti, että "helvetissä on erityinen paikka valtionjohtajalle, joka yrittää puukottaa presidentti Trumpia selkään". Saksan koordinaattori Peter Beyer kirjoitti, että "Yhdysvallat ei enää näytä olevan luotettava kansainvälinen toimija". Näin G7-maiden kokous päättyi varsin sekaviin tunnelmiin ja Trumpin raivonpurkaukseen. Nyt Yhdysvaltojen liittolaiset sanovat suoraan miten asiat ovat. Kaunopuheisuuden aika Donald Trumpin kanssa on ohi. Euroopan edustajat tukivat Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta presidentti Trumpia vastaan.

Sitten 12.6. Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapasivat Singaporessa. Hyvin kuvaavaa oli, että Trump tuli tapaamiseen kokoukseen etuajassa kun Kim oli vielä hotellissaan. Kim antoi odottaa itseään. Allekirjoittivat sopimuksia ja kehuivat toisiaan. Kim oli yleensä viisaasti hiljaa, kun Trump puhui paljon. Kiminä en kyllä luottaisi Trumpiin ja hänen tekemiinsä sopimuksiin. Jos ajatellaan esimerkiksi Irania en kyllä allekirjoittaisi Trumpin kanssa yhtään sopimusta. Niin usein hän on yksipuolisesti rikkonut sopimuksia. Palannen näihin asioihin myöhemmin.

Jos G7-maiden kokous päättyi varsin sekaviin tunnelmiin sitäkin rauhallisempi oli toisella puolella maailmaa kokoontunut SCO:n eli Shanghain yhteistyöjärjestön kokous Kiinassa Quingdaossa 9. - 10.6.2018. Järjestöön kuuluu kahdeksan jäsentä Kiina, Venäjä, Kirgisia, Tadzikistan, Kazakstan, Intia, Pakistan ja Uzbekistan. Kokouksessa mukana olivat tarkkailijoina Afganistan, Valko-Venäjä, Iran ja Mongolia. Puheenjohtajana toimi tietenkin isäntämaan Kiinan presidentti Xi Jinping. Jo päivää ennen kokouksen alkamista Venäjän presidentti Putin tuli tapamaan Xi Jinpingiä. Heillä on erinomaiset suhteet ennestään. He ovat tavanneet jo 25 kertaa. Putin lahjoitti Xi Jinpingille siperialaisen puusaunan ja Xi lahjoitti Putinille pienoisveistoksen Putinista. Lisäksi Xi myönsi Venäjän presidentille Kiinan Korkeimman Ystävyyden mitalin.

Xi Jinping myönsi Putinille Kiinan Korkeimman Ystävyyden mitalin.

Käytiin kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja. Kiina on Venäjän suurin kauppakumppani tällä hetkellä. Eurooppa on menettänyt merkitystään Venäjän kaupassa. Venäjä rakentaa kolme atomivoimalaa lisää Kiinalle entisen rakentamansa neljän lisäksi, toimittaa lisää kaasua Kiinaan, rakentaa kaasulaitoksen, suunnittelevat uusia matkustajakoneita yhdessä, yhteistoimintaa avaruuden valloittamisessa ja lukemattomia muita yhteisiä projekteja.  Tällä hetkellä Venäjä on maailman suurin atomivoimaloiden tuottaja maailmassa. Atomivoimaloita rakennetaan mm. paitsi Kiinaan myös Iraniin, Turkkiin ja jopa Suomeen.

Itse SCO:n kokous alkoi seuraavana päivänä 9.6. Kokouksessa käsiteltiin kauppaa ja yhteistyötä ja niiden kehittämistä osallistujien välillä. Esillä oli myös jo aloitetun ns. Silkkitien kehittämistä, kaasuputken rakentaminen Mongolian halki Venäjältä Kiinaan, kiinalaisen maailman nopeimman luotijunan Fuxingin reitin suunnittelu Pekingistä Mongolian kautta Moskovaan. Näin saataisiin yksi nopea reitti lisää Euroopan ja Aasian välille. Juna kulkee 350 - 400 kilometriä tunnissa, mutta testeissä on saatu jopa 600 kilometri nopeus, mutta turvallisuuden vuoksi juna ei toisteiseksi kulje tuolla nopeudella. Kokouksessa tehtiin eri valtioiden välillä lukuisia kauppa- yhteistyösopimuksia, laadittiin viisivuotissuunnitelma hyvien naapurussuhteiden, taloussuhteiden, ystävyyden ja yhteistyön hyväksi sekä turvallisuuden kehittämiseksi.

 Kiinalainen luotijuna, josta suunnitellaan tehtävän yhteys Moskova ja Pekingin välillä.

Kokouksen jälkeen Putin piti lehdistötilaisuuden. Häneltä kysyttiin mm. liittyisikö hän G7-maihin, jos sellainen olisi mahdollista. Hän sanoi, että Venäjä ei ole itse asiassa koskaan eronnutkaan G8-maista, vaan Moskovan kokoukseen vuonna 2014 ei sitten ketään tullutkaan. Jos halutaan voidaan koska tahansa pitää kokous Moskovassa. Kaikki ovat tervetulleita! Sitten kysyttiin tapaamisesta presidentti Trumpin kanssa. Putin vastasi, että Trump on tervetullut koska tahansa Moskovaan tietenkin Putinin aikataulun puitteissa. Tapaaminen voisi olla ihan hyödyllistä hänen mielestään.

 Kokouksen jälkeen Putin piti lehdistötilaisuuden.

Ensiajatuksena on, ettei näitä kahta kokousta G7-maiden ja SCO:n kokousta voi verrata toisiinsa. Mutta paljon on näillä yhteistä. Kokousten ajankohta oli melkein sama. Kokousten jäsenmäärä on melkein sama - G7 on seitsemän jäsentä, SCO:lla on kahdeksan varsinaista jäsentä. Maailman kauppaosuus on sama - G7:llä 30,5 prosenttia ja SCO:lla 30,3 prosenttia. Mutta tähän nämä samankaltaisuudet sitten alkavatkin loppua. Eroja on runsaasti. Väkiluku maailman kansoista G7-mailla on 11,5 prosenttia, SCO:lla 42 prosenttia. Kauppaosuus G7-mailla on laskeva, mutta SCO:lla on nouseva. Jäsenmäärä G7-mailla tuntuu olevan laskeva - Venäjä lähti pois ja monimutkainen Yhdysvaltojen tilanne. SCO:lla on taas paljon pyrkijöitä uusiksi jäseniksi, kuten esimerkiksi Valko-Venäjä, Iran, Mongolia, Afganistan ja Vietnam. G7-maiden kokous oli ristiriitainen ja riitaisa kun taas SCO-maiden kokous oli rauhallinen,  ystävämielinen ja tehokas. Tuntuu kuin G7-Maiden kokous ei saanut aikaiseksi yhtään sopimusta kun taas SCO-maiden kokous toi runsaasti erilaisia yhteisiä tai kahdenvälisiä sopimuksia ja projekteja. Mutta tulevaisuus näyttää, miten näiden kahden eri yhteisöjen tilanne tulee etenemään.

Maailman kaupassa molemmilla järjestöillä on sama osuus.

Väestöltään taas SCO on paljon suurempi.