MITÄ VITTUA SUOMESSA TAPAHTUU OSA 3
Suomi täytti juuri sata vuotta. Suomen pitäisi olla
sivistysvaltio, ainakin niin suomalaiset ajattelevat. Silti meillä kärsitään
nälästä. Suomen suuri häpeä ovat leipäjonot. On laskettu että noin 100 000
suomalaista kärsii päivittäin nälästä. Tutkimusten mukaan hienossa maassamme on
800 000 köyhää ihmistä. Joka puolella maatamme eri kaupungeissa on yhtenä
ilmiönä leipäjonot. Näillä yritetään poistaa tai vähentää ihmisten nälkää. Tämä
on melko uusi ilmiö. Tämä on kasvava ilmiö. Missään naapurivaltioissamme ei
esiinnyt moista. Leipäjonoja ei ole Norjassa, Ruotsissa, Virossa eikä
Venäjällä. Vaikka näissäkin on köyhyyttä, nälkää niissä ei kuitenkaan nähdä.
Tämä on puhdas suomalainen ilmiö. Olemmeko sivistysvaltio enää? Erilaisia
ruokajonoja on vain kehitysmaissa. Olemme yksi niistä.
Jaksat kyllä, HAPPY LAND!
Leipäjono on Suomessa 1990 alussa alkanut ilmiö, jossa
erilaiset tahot jakavat köyhille ihmisille ruokaa. Nimi tulee alunperin
Pelastusarmeijan harjoittamasta leipien jakelusta. Paitsi Pelastusarmeija alkoi
myös Veikko Hursti jakaa leipää Helsingin Kalliossa. Toimintaa on jatkanut
Veikon poika Heikki Hursti. Toiminta on levinnyt paitsi pääkaupunkiseudulta
myös muihin Suomen kaupunkeihin.
Heikki Hursti
Alun perin toiminta yhdistettiin 1990 luvun lamaan, mutta
toisena tekijänä on ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun juuri samoihin
aikoihin. EU on aiheuttanut Suomessa eriarvoisuutta ja sen lisääntymistä. Koko
sen ajan, kun Suomi on kuulunut EU:hun eriarvoisuus on Suomessa kasvanut
voimakkaasti. Syynä on EU:n lainsäädäntö. Suomessa on heikko sosiaaliturvaverkosto
verrattuna muihin sivistysvaltioihin. Lisäksi meillä on erittäin huonot
hallitukset. Varsinkin kolme viimeistä hallitusta on huonontanut Suomen
huono-osaisten elinolosuhteita varsin rajulla tavalla. Tämä Sipilän hallitus on
niistä kaikkein pahin. Eriarvoisuus on Suomessa
ryhtynyt kasvamaan ja käänne tapahtui suurimmaksi osaksi juuri sen
jälkeen, kun kesäkuussa 2015 astunut
Sipilän hallitus ryhtyi heikentämään pienituloisten asemaa. Kaikki selvitykset
osoittavat, että Sipilän hallitus on lyönyt erityisesti pienituloisia
lapsiperheitä, opiskelijoita ja työttömiä ja suosinut hyvätuloisia. Köyhin
väestönosa siirtyy entistä enemmän toimeentuloluukulle. Siitä on tullut
pitkäaikaistyöttömien perusturva vaikka se on tarkoitettu vain väliaikaiseksi
avuksi. Niin sanottu uusi aktiivimalli toimii juuri näin, koska se leikkaa
työttömyysturvaa. Tämä on tietoista valintaa tuloerojen kasvuun. Tämä on
selkeää ihmisten hyväksikäyttöä omistajaluokan hyväksi. Luodaan orjatyövoimaa!
Eniten huono-osaisuudesta kärsivät yksinhuoltajat,
työttömät ja eläkeläiset, joiden eläkkeet eivät riitä edes ruokaan.
Tutkimuksissa on todettu, että moni jättää lääkkeitä syömättä, koska rahat
eivät riitä lääkkeisiin ja ruokaan. Lähes joka neljäs ilmoitti tinkineensä
ruuasta ja muista välttämättömistä menoista hankkiakseen lääkkeitä. Joka
kymmenes ilmoitti, ettei edes hanki lääkkeitä, koska siihen ei ole varaa. Kelan
lääkekorvauksia alettiin pienentää vuodesta 2016 alkaen, siis juuri Sipilän
hallituksen aikana. Sen sijaan, että poliitikot syyttäisivät nuoria
synnytystalkoiden hengessä, Arkadianmäen päättäjät voisivat pohtia, miten
heidän oma toimintansa on johtanut nykyiseen näköalattomuuden tilanteeseen.
Eläkeläiset ovat suurin kasvava ryhmä Suomessa. Eläkeikäisten määrä ohittaa
18-40-vuotiaiden määrän viimeistään vuonna 2029 ja tulee jatkamaan kasvuaan
ainakin 20 vuoden ajan. Siksi olisi hyvä puuttua eläkkeiden suuruuteen. Jotkut
saavat Suomessa valtavia eläkkeitä samaan aikaan kun yli 100 000 eläkeläistä
elää 700,84/ kk euron minimieläkkeellä kuukaudessa. Suurimmat eläkkeet Suomessa
ovat jopa yli 70 000 euroa kuukaudessa. Varsinkin valtionyhtiöiden kuten
esimerkiksi Nesteen tai Finnairin toimitusjohtajien lisäeläkkeet ovat hävyttömyydessään huippuluokkaa. Suomeen
olisi ehdottomasti paitsi korotettava minimieläkettä määrättävä myös
eläkekatto. Minimieläke voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa/kk ja eläkekatto 3
000 euroa/kk. Tätä suurempaa eläkettä ei kukaan voisi saada missään muodossa.
Tämä koskisi myös kaikenalaisia erorahoja.
Huono-osaisuudesta kärsivät kaikkein eniten lapsiperheet,
varsinkin yksinhuoltajat. Köyhien lasten osuus on voimakkaassa kasvussa. Vuoden
2016 tilastojen mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen
kotitalouteen. Nyt osuus on vieläkin suurempi. Tiedetään, että huono-osaisuus
on periytyvää. Tulevaisuus ei näytä siis hyvältä. Ja sitten ihmetellään, että
miksi lapsien syntyvyys on lähtenyt voimakkaaseen laskuun Suomessa. Miehiä
syyllistetään siitä, että he eivät halua lapsia. Kukapa haluaisi tällaisessa
tilanteessa synnyttää lapsia, kun ei itselläkään ole asiat hyvin. Ei ole
koulutusta eikä työtä. Hanki siinä sitten vielä lapsi elätettäväksi. Suomalaisia
kuolee enemmän kuin syntyy. En väitä, että tämä on ainoa syy Suomen väkiluvun
vähenemiselle, mutta tämä on selkeästi se pääasiallinen syy. Lapsia oli
viimeksi syntynyt näin vähän vuonna 1896. Suomen väkiluku on siis lähtenyt
laskuun. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Jos olemme rehellisiä suomalaiset ovat
pieni mitätön hupeneva kansa, jolla ei ole merkitystä tässä maailmassa. Asiaa
nopeuttaa se, että rahat tässä maassa suunnataan rikkaille, jolloin osalle
kansasta ei jää edellytyksiä ajatella lisääntymistä. Tosin Afrikassa syntyvyys
on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Suomi on laaja tyhjä maa. Tännehän heitä
sopii, afrikkalaisia.
Äskettäin Sipilän hallitus leikkasi rahat leipäjonoilta.
Ensimmäiset pienennykset Hurstin leipäjonoille tehtiin jo vuonna 2015 siis juuri
Sipilän hallituksen aikana. Yhdistyksellä ei ole säännöllisiä tuloja ja
toiminta on perustunut yleensä vapaaehtoisiin lahjoituksiin, joita kuitenkin on
tullut yhä vähemmän. Viime vuosien aikana leipäjonoista oli muodostettu toimiva
malli ja nyt tältä oli lopetettu kaikki rahallinen tuki. Tuki lopetettiin
ruoka-apua jakavilta yhdistyksiltä. Erityisesti kylmäketju kärsi
toimenpiteestä. Tämä tuki lopetettiin
kokoomuksen, keskustan ja sinisten toimesta. Tämä oli Suomen hallituksen lahja
100 vuotiaan Suomen köyhimmälle kansanosalle.
Helsingin kaupunki ilmoitti 6.3.2018 haluavansa irti
leipäjonoista ja vähentävänsä leipäjonojen avustusta. Silti Helsingin kaupunki
tekee jatkuvasti ylijäämää eli voittoa, joka viime vuonna oli 481 miljoonaa
euroa. Tämä on peräti 360 miljoonaa budjetissa arvioitua enemmän. Voittoa
Helsingin kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 lähtien joka vuosi. Viime vuoden
lopussa talletuksia oli jo 1 300 miljoonaa euroa eli 1,3 miljardia euroa. Viime vuoden rahavaroja 1 532 miljoonaa
euroa. Tänä vuonna tätä menoa aiotaan jatkaa. Herää kysymys, miksi kaikista
palveluista yritetään koko ajan karsia, vaikka rahaa on enemmän kuin koskaan?
Helsingin kaupunki tähtää julkisten palveluiden karsimisella joka vuosi yli 200
miljoonan euron ylijäämään. Kaupungin omien yhtiöiden voitot, eli ylijäämät
ovat vieläkin hurjemmat, kuten esimerkiksi energiayhtiön Helenin voitot 4.8
miljardia euroa. Tässä on jotain hyvin eriarvoista ja mätää. Köyhiä ja
huono-osaisia kohdellaan huonosti, vaikka rahaa huono-osaisten auttamiseen
olisi yllin kyllin.
Suurimmat leipäjonot ovat olleet Helsingissä
Helsinginkadulla. Jotkut alueen asukkaista ovat valittaneet, että jonot
aiheuttavat häiriöitä ja asuntojen hintojen alenemista.
Hyväntekeväisyystyöntekijä Heikki Hursti kiisti väitteet, mutta ilmoitti, että
ruoanjakelu lopetetaan Helsinginkadulla. Kallion kaupunginosassa on kuitenkin
noussut kansanliike ns. Kallio-liike suvaitsevan kaupunkilaisuuden puolesta.
Kallio-liike syntyi vastareaktiona ns. Nimby-ilmiölle eli "ei minun
takapihalleni" -ajattelulle. Tarkoituksena säilyttää Kallion maine
rosoisena ja moniarvoisena kaupunginosana. Avun hakijoiden määrä on kaikkialla
Suomessa jatkuvassa kasvussa koska köyhien määrä lisääntyy nykyisen
hallituksemme päätöksien toimesta.
Mielenkiintoinen oli uutinen, että yksityinen nainen sai
varoituksen kiinteistöltä ruvettuaan jakamaan hävikkiruokaa yksityisasunnossaan
Malminkartanossa Helsingissä. Suomalainen heittää keskimäärin 24 kg vuodessa syömäkelpoista ruokaa pois.
Ravintoloissa ja ruokaloissa heitetään Suomessa ruokaa roskiin noin 80
miljoonaa kiloa vuosittain. Tämä on 160 miljoonaa annosta vuodessa ja 440 000
annosta päivässä eli neljä kertaa enemmän, kuin on nälkää näkeviä
Suomessa. Kaupoista heitetään
syömäkelpoista ruokaa vuosittain 65 - 75 miljoonaa kiloa eli lähes sama määrä,
kuin ravintoloissa. Toisilla on varaa heittää ruokaa pois, kun toiset kärsivät
nälästä. Suomessa voitaisiin helposti säätää laki, että mitään syömäkelpoista
ruokaa ei saa heittää roskiin, vaan se on järjestettävä nälkää näkeville. Tämä
ei pitäisi olla ongelma, jos vain halua riittää
eikä ahneus pääse etusijalle. Ruoan poisheittäminen on eettinen rikos,
jos maassa kärsitään nälkää
Jopa päätön presidenttimme Sauli Niinistö on 4.2.2018
kiinnittänyt asiaan hämmästyttävästi huomiota. Hän sanoi "Vielä nykyäänkin Suomessa on satoja
tuhansia ihmisiä, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan.
Se on hätkähdyttävä määrä. Niukka toimeentulo näkyy puutteena ruokapöydässä.
Jostain on tingittävä, kun laskut on maksettava. Ulkopuoliseen ruoka-apuun, eli
leipäjonoihin tukeutuu Suomessa joka vuosi yli 100 000 ihmistä. Ja heistä jopa
20 000 tarvitsee apua viikoittain." Niinistö korosti, että ruokaturvan ei
pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa. Taisi Niinistö kuitenkin rankasti
aliarvioida lukuja. Leipäjonojen asiakasmäärät ovat kymmenkertaistuneet
kymmenessä vuodessa. Niinistö ei edes ottanut kantaa eduskunnan päätökseen
lopettaa ruoka-apua antavien järjestöjen tukeminen.
Liikemies Harry "Hjallis" Harkimo on
hämmästyttävästi kiinnittänyt myös asiaan huomiota. Hän ihmettelee, miksei edes
nykyisiä apukanavia pidetä toiminnassa. Tällä hän viittaa siihen, että valtio
ja Helsingin kaupunki ovat vähentäneet avustuksiaan leipäjonoille. "Onhan
se nyt kummallista, että emme pysty näin vauraana yhteiskuntana hoitamaan tätä
asiaa paremmin. - Horneteilla lennetään kalliita lentotunteja, mutta köyhimpien
auttamisesta niistetään ihan tarpeeton miljoona."
Kaksi erilaista leipäjonoa.
Eräs tuntematon kirjoittaa netissä: "Johtuisiko
leipäjonot siitä, että kansan sosiaaliturva turvaa enää ansio- ja pääomatuloja
saavien elintasoa? Ei enää sosiaalista tukea tarvitsevien pienituloisten ja
tulottomien elantoa? Yhdenvertaisesti kansan omilla varoilla. USA malliin
nythän eliitti voi järjestää hyväntekeväisyys juhlia ja kerätä varoja köyhille.
Tehdä leipiä hyväntekeväisyystyönä voileipiä ja jakaa soppaa heikompiosaisille
vaikkapa sopeutumiseläkkeiden vastineeksi."
100 vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlaa
Euroopan neuvoston mukaan jäsenmaiden sosiaaliturvan tulisi
olla vähintään 60 % kansalaisten mediaanitulosta. Suomalaisten
mediaanitulo 21.9.2017 oli 3 368 euroa
kuukaudessa, joten tämän mukaan eli pienimmän sosiaaliturvan pitäisi olla 2
020,80 euroa kuussa. Näinhän se ei ole, kuten hyvin tiedämme. Muut EN:n
jäsenmaat täyttävät suosituksen ehdon paitsi Suomi, Romania ja muutama muu
Itä-Euroopan maa. Suomi on saanut
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useita
huomautuksia perusturva liian alhaisesta tasosta. Tästä huolimatta Sipilän
hallitus on heikentänyt perusturvaa useilla leikkauksilla ja
indeksijäädytyksillä. Olemme siis paarialuokkaa. Näin toimii Sipilän hallitus.
Suomen sosiaalioikeudellinen seura (SOSS) teki kantelun asiasta jo 2012, mutta
hallituksen kanta on tyly. Nykyisillä minikorvauksilla ei elä. Jo kaikenlaisten
tukien hakeminen on mielipuolista toimintaa. Suomen maine sosiaalisen verkon
tukimaana on vähintäänkin kyseenalainen. SOSS on ehdottanut edes takuutulon
määräämistä 1 000 euroksi. Tämäkin parantaisi lähes miljoonan pienituloisen
suomalaisen edellytyksiä selvitä välttämättömistä menoistaan. Viimeisin uutinen
26.4.2018 on hävyttömyydessään huippuluokkaa. Kansanedustajien palkkioita
korotetaan yli 200 euroa kuukaudessa.
100 vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlaa.
Suomi on korvaamassa lähivuosina ilmavoimien hävittäjiä.
On laskettu, että se tulisi maksamaan Suomelle noin 10 miljardia euroa.
Kokemuksesta tiedän, että hinta tulee loppujen lopuksi kaksinkertaistumaan.
Myös merivoimat ovat saamassa neljä uutta alusta noin 2 miljardilla eurolla.
Se, että tappaviin laitteisiin riittää rahaa, mutta ihmisten elantoon ei on
asennevammainen kysymys. Tällä hetkellä ruoan jakelijat on laitettu paikkaamaan
"hyvinvointivaltion" pohjaa, mutta todellisuudessa nälkä poistuu vain
poliittisella tahdolla. Suomi voisi hyvin toistaiseksi olla ostamatta noita
koneita ja tilaamatta merivoimien aluksia ja laittaa rahat ihmisten
hyvinvointiin ja nälän poistamiseen. On asennoitumiskysymys onko ihmisen elämä
tärkeämpää, kuin ihmisten tappaminen. Kun ihmisten elanto on turvattu voisi
harkita muitakin asioita. Mitä vittua Suomessa oikein tapahtuu?
Täältä voit katsoa, miten itse voit olla
auttamassa Heikki Hurstin laupeuden työtä.